Hyvinvointialueen pitkät vuokrasopimukset puntaroitaviksi – "Ainahan on kuitenkin kaksi osapuolta vuokrasopimusta tekemässä"

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen on tarkoitus arvioida kriittisesti pitkiä vuokrasopimuksia.

Hyvinvointialue päivittää nyt myös ajan tasalle alkuaan viime syyskuun lopulla hyväksytyn investointisuunnitelman vuosille 2023–2026.

. Hyvinvointialueen talous- ja investointilautakunta käsitteli investointisuunnitelmaa maanantaina, ja tiistaina samaisen suunnitelman käsittelee aluehallitus.

Investointisuunnitelman päivityksen hyväksyy lopulta aluevaltuusto, jonka seuraava kokouspäivä on 13. maaliskuuta.

Talous- ja investointilautakunnan esitys on, että aluevaltuusto edellyttäisi aluehallituksen arvioivan kriittisesti investoinneiksi luokitellut pitkät vuokrasopimukset.

Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja olisivat hyvinvointialueen taloudellinen kantokyky, ydintoiminta sekä palvelutuotantoon panostamisen ensisijaisuus.

. "Koko Asemataloa emme vuokraa" Investointisuunnitelman päivityksen taustalla on nyt ajankohtainen Aallokko-keskustelu.

Kun kunnilta on pyydetty tietoja tekeillä olevista sote-investoinneista, Seinäjoen kaupunki on ilmoittanut omana investointinaan olleen perhepalvelukeskus Aallokon, mutta tuolloin YIT:n omistuksessa ollut Asematalo on jäänyt huomioimatta.

Siirtyvissä vuokrasopimuksissa on kuitenkin ollut myös Asemataloa koskevaa vuokrasopimus, ja hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa laadittaessa Asematalon osuus investointia vastaavana sitoumuksena on jäänyt huomioimatta.

Hyvinvointialueen talous- ja investointilautakunnan puheenjohtaja, kauhavalainen Jaakko Niemistö (kesk.) oikaisee mahdollisia väärinkäsityksiä, että hyvinvointialue olisi vuokraamassa koko Asemataloa.

– Siellähän on muussakin käytössä olevia tiloja, kuten toimisto- ja liiketilaa. Koko kiinteistöyhtiötä hyvinvointialue ei vuokraa.

. "Ministeriöltä kysyttiin selvät ohjeet" Aluevaltuuston on lisäksi tarkoitus linjata, että investoinnin merkitseminen investointisuunnitelmaan ei sulje pois mahdollisuutta käyttää vuokrasopimusten rajoituslain mukaista irtisanomisehtoa tai arvioida uusia vuokrasopimuksia kriittisesti.

– Hyvinvointialue on kysyttäessä saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä äskettäin selvät ohjeet, millä tavalla vuokrakulut otetaan huomioon ja kuinka ne merkitään investointiohjelmaan. Tätä ennen ohjeet ovat olleet erittäin epäselvät, harmittelee Niemistö.

– Aluehallitukselle menevään esitykseen sisältyy nyt myös se, että 30 vuoden vuokrasopimuskauden sijasta pyrkisimmekin 20 vuoden vuokrasopimuskausiin. Lisäksi on pyrittävä siihen, että vuokrakustannukset toteutuisivat alempina verrattuna siihen, jos hyvinvointialue investoisi itse.

. Niemistö myöntää, että neuvotteluita vuokrasopimusasia toki vaatii.

– Aina on kaksi osapuolta vuokrasopimusta tekemässä, mutta pyrkimys on päästä 20-vuotiseen sopimukseen. Vuokrasopimuksissa on erilaisia, myös 25-vuotisia.

– Kun sopimuksen kesto olisi 20 vuotta, niin aika pitkäkestoinen sekin olisi, mutta sillä ei silti sidottaisi vuokrasuhdetta niin pitkäksi aikaa kuin 30-vuotisella sopimuksella, hän suhteuttaa.

. Maakunnassa kuusi rakennushanketta Hyvinvointialueen rakennushankkeiden investointikohteina ovat listattuina Kauhajoen Sanssinkodin ja hammashoitolan rakennuksen uudisrakennus, Kurikan sote-keskus sekä Isonkyrön vuodeosaston muutos asumispalveluyksiköksi.

Vuokrakustannusten mukaisina kohteina taas ovat Alavuden sote-keskus, Kurikan perhekeskus sekä Seinäjoen sote-keskus, joka muodostuu Aallokosta ja Asematalosta.

– Ainakin tässä vaiheessa neuvottelupyrkimys koskee näitä jälkimmäisiä kolmea kohdetta. Tähän liittyy myös se, että jos vuokrasopimus on pituudeltaan 30-vuotinen, se koko 30 vuoden vuokrakulu lasketaan mukaan hyvinvointialueen investointiohjelmaan. Se taas vaikuttaa välillisesti hyvinvointialueen lainavaltuuden määrään, tietää Niemistö.

Kirjaudu sisään

Hyvinvointialueen pitkät vuokrasopimukset puntaroitaviksi – "Ainahan on kuitenkin kaksi osapuolta vuokrasopimusta tekemässä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje