”Mukana jopa maailmanluokan teoksia” – Nämä kymmenen kirjailijaa kisaavat historian ensimmäisen Pohjalaisen kirjallisuuden palkinnon voitosta

Ensimmäistä kertaa jaettavan Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat on nimetty. Palkinnosta kilpailee kymmenen teosta.

Alun perin oli tarkoitus nimetä kahdeksan ehdokasta, mutta raati päätyi kymmeneen. Miksi näin, palkintolautakunnan puheenjohtaja, Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila?

– Pohjalaisella kirjallisuudella menee todella hyvin tällä hetkellä. Koska palkinto jaetaan kahden vuoden välein, tähän on koottu kirjoja kahden vuoden matkalta. Niitä oli valtava määrä, 60 – 70 teosta. Joukossa on paljon hyviä kirjoja, ja olisi ollut väkivaltaa rajata ehdokkuudet kahdeksaksi, Mantila sanoo.

– Vaikka vain yksi voi voittaa, ehdokkuus on kuitenkin tunnustus. Halusimme tällä tavalla huomioida pohjalaiskirjallisuuden kulta-aikaa.

 

Korkea laatu ja monipuolisuus yllättivät raadin

 

 

Palkintoraatiin kuuluvat Mantilan lisäksi kulttuuritoimittaja Anne Puumala, kirjailija Henna Helmi Heinonen, tietokirjailija-toimittaja Anssi Orrenmaa ja toimittaja Anne Flinkkilä.

– Meidät yllätti korkea laatu ja genrevalikoiman laajuus. Pohjalaisia pidetään ehkä yksioikoisina, mutta kirjallisuuden monipuolisuus kertoo, että täällä ollaan moniulotteisia, Mantila toteaa.

Myös teosten aihepiirit ovat hyvin erityyppisiä.

– Meillä on hirveän vaikea työ tehdä eroa ehdokkaiden välillä ja valita voittaja. Mukana on jopa maailmanluokan teoksia.

Mantilan mukaan raadissa käytiin hyvää ja hedelmällistä keskustelua.

– Emme ole kirjallisuustieteen ammattilaisia, mutta olemme kaikki lukeneet paljon kirjoja. Emme voi pistää kirjoja järjestykseen objektiivisesti tieteen työkaluilla, ja on selvä, että jokin kirja kolahtaa toiselle enemmän kuin toiselle, Mantila sanoo.

– Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta sitten kerrotaan, mikä kirja voittaa historian ensimmäisen Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon.

Nämä teokset ovat ehdolla Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon saajiksi:

 

Susanna Alakoski: Pumpulienkeli, Bomullsängeln (WSOY 2021, Natur & Kultur 2019)

 

Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski (s. 1962) syntyi Vaasassa. Perhe muutti Ruotsiin kirjailijan ollessa 5-vuotias. Nykyään Alakoski asuu sekä Tukholmassa että Skånessa. Hänen esikoisteoksestaan Sikalat (2006, suomennettu 2007) tehtiin myös elokuva Sovinto (2010).

Nyt Alakoski on aloittanut neliosaisen sarjan, joka on saanut innoituksen hänen sukunsa naisten tarinoista Pohjanmaan maaseudulta ja Vaasan puuvillatehtaalta. Bomullsängeln ilmestyi ruotsiksi vuonna 2019 ja siitä tehtiin näytelmä Wasa Teateriin. Suomeksi teos ilmestyi viime keväänä Sirkka-Liisa Sjöblomin kääntämänä.

Lue lisää: Arvio: Susanna Alakoski kirjoittaa romaaninsa sivuille Vaasan ja pohjalaisen työväenluokan historiaa – Pumpulienkeli kertoo maan hiljaisista raatajista ja rakentajista .

 

Ann-Luise Bertell: Heiman, Oma maa (Förlaget 2020, suomennos Tammi 2021)

 

Ann-Luise Bertell (s. 1971) on syntynyt Oravaisissa. Hän on kirjailija, näyttelijä, ohjaaja ja dramaturgi.

Bertell toimi Wasa Teaterin johtajana vuosina 2010–2015 ja aloitti tehtävässä uudelleen vuonna 2020. Teatteritöiden lisäksi Bertell on pitänyt aina myös kirjoittamista tärkeänä.

Hän on julkaissut runokokoelmia, näytelmiä, lastenkirjoja ja kaksi romaania. Bertell on ehdokkaana romaanillaan Heiman , joka ilmestyi kesällä Vappu Orlovin suomentamana nimellä Oma maa . Se on sukuromaani, jossa pohjalaissuvun tarinat kurottavat sisällissodan ajasta 1980-luvulle.

Lue lisää: Arvio: Finlandia-ehdokas Ann-Luise Bertellin pohjalaissukukertomus on riipaiseva, mutta empaattinen kuvaus ihmisen inhimillisestä kompuroinnista .

 

Marko Hautala: Pimeän arkkitehti (Tammi 2020)

 

Vaasalainen Marko Hautala (s. 1973) kirjoittaa psykologista kauhua. Hautalaa on kutsuttu myös Suomen Stephen Kingiksi.

Hautala on työskennellyt myös opettajana, elokuvakääntäjänä ja hoitajana psykiatrisessa sairaalassa. Hänen teoksiaan on käännetty kahdeksalle kielelle, muun muassa saksaksi, italiaksi ja englanniksi.

Hautala on ehdolla tuoreimmasta teoksestaan Pimeän arkkitehti (2020), jossa tapahtumapaikkana on vaasalainen kerrostalo.

Lue lisää: Arvio: Vaasalaisarkkitehti leikkii perkeleellisillä voimilla – Marko Hautalan uutuusromaani on viiden tähden laatukauhua, jossa tutut kulmat muuttuvat painajaiseksi .

 

Elina Jokinen: Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi (Tuuma-kustannus 2020)

 

Elina Jokinen (s. 1978) on ähtäriläislähtöinen kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen.

Hän on esikoiskirjailija, jolta julkaistiin samaan aikaan teospari: fiktiivinen Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi sekä tietokirja Säröjen kauneus . Niissä hän kirjoittaa samoista teemoista. Romaani kertoo hulluudesta, lestadiolaisuudesta, feminismistä ja perheiden vaietuista salaisuuksista. Tietokirja käsittelee sitä, miten elämänlaatua voi parantaa kehittämällä omaa sisäistä tarinaansa.

Lue lisää: Elina Jokinen makasi kaksi kuukautta liikkumattomana sairaalassa, ettei vauva kuolisi kohtuun – Sitten tapahtui romahdus, ja neljän lapsen äiti pelkäsi tulevansa hulluksi .

 

Paula Nivukoski: Mainingin varjo (Otava 2020)

 

Paula Nivukoski (s. 1985) syntyi ja kasvoi Isossakyrössä maatalon tyttärenä. Nykyään hän asuu Laihialla.

Ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistään Nivukoski työskenteli yliopisto-opettajana. Nivukoski tunnetaan pohjalaisnaisten kuvaajana. Hänen esikoisromaaninsa Nopeasti piirretyt pilvet ilmestyi 2019.

Nivukoski on ehdolla toisesta romaanistaan Mainingin varjo (2020), joka vie Pohjanmaan rannikolle, viime vuosisadan alkuvuosiin. Romaani kertoo rovastin tyttären Evalinan ja köyhän kalastaja Andersin tarinan.

Nivukoski on julkaissut myös Muumilaakson maisemiin sijoittuvia lastenkirjoja.

Lue lisää: Arvio: Paula Nivukoski nousi komeetan lailla pohjalaiseen kirjallisuuteen – hänen toinen romaaninsa on hurjan traaginen tarina siitä, kuinka kohtalo murjoo viattoman .

 

Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (RanRan 2020)

 

Kauhavalaissyntyinen Sari Peltoniemi (s. 1963) on lasten- ja nuortenkirjailija sekä äidinkielenopettaja. Nykyään hän asuu Lempäälässä.

Vuonna 2018 Peltoniemelle myönnettiin viisivuotinen valtion taiteilijaprofessoriapuraha. Peltoniemi tunnetaan myös peräseinäjokelaisen Noitalinna huraa! -yhtyeen laulajana ja tekstittäjänä.

Peltoniemi on julkaissut lasten- ja nuortenkirjoja vuodesta yli 20 vuoden ajan. Hän on ehdolla kirjallisuuspalkinnon saajaksi viime vuonna julkaistulla Täältä minä karkaan -teoksellaan. Fiktiiviseen Dynian valtioon sijoittuva kirja käsittelee muun muassa pakolaisuutta, sotaa ihmisoikeuksia, rasismia ja epäoikeudenmukaisuutta lapsen näkökulmasta.

Lue lisää: Arvio: Sari Peltoniemen hieno lastenromaani tulvii aikuisten uutiskuvastoa ja viestii, että maailma on epäoikeudenmukainen .

 

Miia Toivio: Sukupuutot (Teos 2019)

 

Runoilija Miia Toivio (s. 1974) on kotoisin Ilmajoelta, mutta on asunut Helsingissä jo pitkään.

Hän on työskennellyt monipuolisesti runouden parissa muun muassa runouslehti Tuli&Savun päätoimittajana. Hän on myös kirjallisuuskriitikko.

Tällä hetkellä Toivio opettaa kirjoittamista ja on mukana Osuuskunta Poesian toiminnassa. Esikoiskokoelma Loistaen olet ilmestyi 2007.

Toivio tavoittelee Pohjalaista kirjallisuuspalkintoa teoksella Sukupuutot , joka käsittelee hyvinvoinnin nurjaa puolta.

Lue lisää: "Anna minun juosta maaliviivan yli oksentamatta" – Miia Toivion runot puhuvat hyvinvoinnin nurjasta puolesta .

 

Antti Tuuri: Levoton mieli (Otava 2019)

 

Kauhavalla syntynyt Antti Tuuri (s. 1944) tunnetaan Etelä-Pohjanmaata kuvaavista kirjoistaan. Hänen esikoiskirjan julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

Tuuri on koulutukseltaan diplomi-insinööri, mutta hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1984. Tuurin tuotantoon kuuluu myös kuunnelma- ja elokuvakäsikirjoituksia, oopperalibrettoja, elämäkertoja ja historiikkeja. Hänen teoksiaan on käännetty 25 kielelle.

Antti Tuuri on ehdolla romaanista Levoton mieli , joka kertoo kuvataiteilija Arvid Bromsin (1910–1968) elämästä Lappajärvellä 1950- ja 1960-luvuilla.

Lue lisää: Arvio: Antti Tuurin uusin on tragikoomisen koskettava kuvaus narsistisen suomalaistaiteilijan elämästä Lappajärvellä .

 

Johanna Valkama: Katariinanpyörä (Otava 2021)

 

Johanna Valkama (s. 1982) on kotoisin Tampereelta ja asuu nykyisin Nokialla. Hän työskentelee markkinointipäällikkönä, mutta kirjoittaa myös kirjoja.

Romaaneissaan hän elävöittää Suomen historiaa, renessanssia ja viikinkiaikaa. Hän on myös kirjoittanut ja kuvittanut satukirjan.

Valkama on ehdolla teoksesta Katariinanpyörä . Se on ensimmäinen osa Ilkkalan Susanna -sarjaan, joka sijoittuu nuijasodan (1596–1597) jälkimaininkeihin.

Valkama on saanut siihen innoituksen omista sukujuuristaan. Kirja kertoo ilmajokelaisen nuijapäällikkö Jaakko Ilkan nuoren lesken selviytymistarinan.

Lue lisää: Arvio: Johanna Valkaman viihdyttävässä historiallisessa uutuusromaanissa Pohjanmaa on taantumuksen tyyssija .

 

Satu Vasantola: Kaikki kadonneet (Tammi 2020)

 

Satu Vasantola (s. 1965) on kotoisin Peräseinäjoelta. Hän on Helsingin Sanomien toimittajana, mutta viime vuosina julkaissut myös romaaneja.

Hän on kiinnostunut lääketieteestä ja aivojen toiminnasta ja ujuttaa teksteihinsä sairauksia sekä onnettomuuksia, jotta pääsee vierailulle sairaaloihin ja leikkaussaleihin.

Vasantolan esikoisromaani En palaa takaisin koskaan, luulen julkaistiin vuonna 2018. Vasantola on ehdolla toisesta kirjastaan Kaikki kadonneet , joka käsittelee 1960-luvulla Suomessa tehtyjä laittomia abortteja.

Lue lisää: Arvio: Peräseinäjokelaislähtöinen Satu Vasantola kuvaa toisessa kirjassaan hyytävästi laittomien aborttien tekoa takavuosikymmenten Suomessa .

 

Pohjalainen kirjallisuuspalkinto

 

 

Ilkka-Pohjalainen jakaa Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon ensimmäisen kerran 10. lokakuuta. Palkintosumma on 5 000 euroa.

Palkintoteos valitaan kymmenen ehdokkaan joukosta.

Palkinnosta kisaavat kahden viime vuoden aikana kaupallisilta kustantamoilta ilmestyneet korkealaatuiset kaunokirjalliset pohjalaiskirjat.

Kirjan tekijä voi joko asua alueella tai olla lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta tai Pohjanmaalta. Pohjalaisuus voi tarkoittaa myös sitä, että sillä on teoksessa huomattava merkitys.

Ehdokkaaksi voi päästä niin suomen- kuin ruotsinkielinen kirja.

Ilkka-Pohjalainen alkaa julkaista ensi viikolla juttusarjaa, jossa esitellään kukin ehdokas.

Kommentoi










  • Uutiset
  • Urheilu