Grand Theft Auto 5

Asiaa ei tarvitse kierrellä: GTA V on kaikkien aikojen yksittäinen viihdetuote. Siitä ei välttämättä tarvitse pitää, mutta asia on tiedostettava. Viides Grand Theft Auto pieksee tehdyn työn ja tuloksen määrässä jokaisen kulttuuriksi laskettavan yksittäisen teoksen ottamatta käsiä taskuistaan. Taakse jäävät Michael Jacksonin Thrillerit ja Cameronin Avatarit.

Kun tämä asia on poissa tieltä, voidaan puhua itse pelistä ja siitä, mitä se tarkoittaa.

Los Santosiin palaava viides osa on lähes virheetön suoritus. Se on aivan selkeästi vuoden paras peli, venyttää nykykonsoleiden suorituskyvyn äärimmilleen ja on todennäköisesti kattavin paketti viihdettä, jota pelaajille on koskaan tarjoiltu. Sisällön määrä lähentelee tähtitieteellisiä lukemia. Pelkästään ajoneuvoissa istuessa soivaa radiokanavavalikoimaa on purkitettu kymmeniä tunteja, pelialueen koko todelliseen maailmaan suhteutettuna on suunnilleen kaksi kertaa Manhattan ja pääjuonen sekä lisätehtävien yhteenlaskettu pituus on noin sadan pelitunnin paikkeilla. Pelihistorian suurin ja elokuvatkin mukaan laskien toiseksi suurin budjetti koskaan on palanut sisältöön, ei konsulteille.

Peli on selkeästi GTA:n sukua ja huonetta, se vie vain kaiken aikaisemmista osista tutun äärimmilleen. Pääjuonta kuljetetaan kolmen hahmon voimin. Keski-ikäistyvien, entisten rikoskumppaneiden Michaelin ja Trevorin hahmot edustavat kahta ääripäätä. Ensin mainittu on päätynyt korruptoituneen virkavallan avustuksella miljoonakartanoonsa kaupungin kukkuloille ja toinen keittämään metamfetamiinia hökkelikylään maaseudulle.

Soppaan heitetään vielä kovin tutun oloinen parikymppinen Franklin, jonka tavoitteet ovat GTA-kaanonin mukaan gheton pikkurötöksiä korkeammalla. Eri hahmot toimivat myös vertauskuvina sille, miten käsikirjoitus piirtää samalla kiillotettua ja rosoista kuvaa rikolliselämän tarinoista. Kliseen käyttö sallittakoon niiltä osin, että tämän kokoluokan juonessa kolmen hahmon leikkauksien käyttö on perusteltua eikä vain Tarantinon hengen tavoittelua tyylikeinoin.

Pääosin ratkaisu myös toimii. Joissakin tehtävistä on myös mahdollista vaihtaa suorittavaa porrasta lennosta. Muut muutokset ovat pääosin pinnan alla. Kontrolleja on hiukan muutettu, kolme kertaa tehtävän tyrittyään voi hypätä seuraavaan checkpointiin ja niin edelleen. Edellisen osan mukaisesti on edelleen mahdollista siirtyä taksilla välittömästi paikasta toiseen, jos ajotehtävät alkavat kyllästyttää. Virkavalta sen sijaan ei ole enää kilttiä. Neljän tähden wanted-taso alkaa oikeasti hiostaa.

Viides osa on kaiken kaikkiaan upea ilmestys. Hienoisilla muutoksilla olemassa olevaan pelimoottoriin on saatu luotua käsittämättömän toimiva maailma joka näyttää ennennäkemättömän elävältä. Kun juoni kuljettaa pelaajan ensimmäistä kertaa Holl.. Vinewoodin kukkuloille ja eteen aukeaa yössä valaistu kaupunki, horisonttiin saakka, tuntuu todella siltä, että peliviihdekin voi vielä sykähdyttää. Vain harvoin välähtävät saumat skriptattujen tehtävien taustalla ja illuusio elävästä maailmasta rikkoutuu vain satunnaisesti.

Pääjuoni ja sen mausteet toimivat pääosin kuin revolverinkahva pikkuaivoihin. Jos kyseessä olisi suppeampi tai vähemmän tunnettu teos, voisi olla perusteltua väittää sen marssittavan ruudulle seksiä ja väkivaltaa vain shokkiarvon vuoksi. GTA piirtää kuitenkin kuvan yhteiskunnasta, missä dollari ja julkisuus määrittelevät ihmisarvon, eikä tuputa muuta. Se on kyyninen, humoristinen, toiveikas ja surullinen yhtä aikaa. Los Angelesia ironisoiva Los Santos on yleisesti länsimaalainen, mutta leimallisesti amerikkalainen ajankuva. Varsinkin kertakäyttöjulkisuutta käsitellessään GTA liikkuu misantropiassa God Bless American tasolla.

Tästä tullaan asian toiseen laitaan. Myös väkivalta on viestin mukaisesti äärimmäistä. Jos vielä jostain löytyy kasvattaja, joka on sitä mieltä, että nämä pelit soveltuvat alle mopoikäisille, on nyt viimeistään syytä tarkistaa omat käsitykset. Seksin osuutta pelisarjan eri osissa on aina arvioitu yli, eikä tästä kannata edes puhua - keskivertolapsukainen näkee kovempaa materiaalia televisiosta yhdeksän jälkeen. Sen sijaan väkivallan kuvaus on realismissaan jotakin sellaista, jonka kontekstiin asettaminen vaatii ikävuosia vähintään myyntipakkauksen minimivaatimuksen verran, mieluusti enemmän. Riittävillä kilometreillä osaa kohua aiheuttaneen (ja pakollisen) kidutuskohtauksen aikana huomata viittaukset länsiviranomaisten kaksinaismoralismin suuntaan, vaikka aikuinenkin kiemurtelee tuolissaan kohtauksen aikana. Keskiverto skootterikuljettaja ei osaa ajatella tämän kohtauksen aikana Guantanamoa.

Kun pääjuoni on taputeltu, on olo hengästynyt. Siihen tiivistyy kaikki, joka nykyisellä pelikonesukupolvella on mahdollista - eikä GTA Online ole edes vielä avannut porttejaan. Sekin tulee olemaan jotakin joka määrittelee oman genrensä rajoja uudelleen.

GTA 5 on yksinkertaisesti peli, joka kuuluu jokaisen aikuisen pelaajan kokea.

Kommentoi

Tutkain lista 10



  • Uutiset
  • Urheilu