Megadrive-retro, osa 2

Edellisessä Megadrive-katsauksessamme käytiin läpi mainion Ultimate Collectionin sisältö. Tunnetuimpien klassikoiden lisäksi Megadrivelle julkaistiin koko liuta pelejä, joihin pääsee käsiksi ainoastaan uudelleenjulkaisujen kautta, emuloiden tai etsimällä kouraansa vanhan kunnon pelikasetin. Segan liberaalimpi asenne lisensointiin ja maine Nintendoa rouheampana julkaisijana toivat monta sellaista peliä Megadrivelle, joista ei muita konsoliversioita nähtykään. Vaikka Syndicaten, Powermongerin, Dunen tai vaikkapa Secret of Monkey Islandin Sega-käännöksien suurin kulttuurillinen arvo tänä päivänä lieneekin tietovisamateriaalien täytteenä, oli tarjolla myös sellaisia nimikkeitä jotka olivat parhaimmillaan juuri Megadrivellä. Ennen kaikkea näiden pelien lystifaktori on kestänyt ajan hammasta, erityisesti retrohenkisen kaveriporukan viihteenä.

Harvinaisempien nimikkeiden hinta nykymarkkinoilla varsinkin täydellisenä kopiona saattaa olla hiukan suolainen, mutta monet pelit löytyvät myös uusversiointeina nykykonsoleille tai -tietokoneille. Poimimme Tutkaimen lukijoille muutaman bonushelmen vuosien varrelta, olkaa hyvät.

Gunstar Heroes, 1993

Eräs parhaista kahden pelaajan tasorymistelyistä. Hyperaktiivinen loputtomien vihollisaaltojen niittäminen toimii toki yksinkin, mutta co-opina tämä arcaderäiskintä puhkeaa todelliseen kukkaan. Ruutu täyttyy molempien osapuolien projektiileista siihen tahtiin että hektisimmissä kohtauksissa ei auta kuin nauraa. Juonena on yhdistellä neljästä perustussarista erilaisia yhdistelmiä: esimerkiksi salamoita räiskivän pyssykän voi yhdistää konetuliversioon ja niin edelleen. Ysärihengen mukaisesti juoni on kieli poskessa kynäilty ja pomotaistelut lyövät juuri niin paljon överiksi kuin tarvitseekin.
Saatavilla mm. Wii virtual console, Steam.
Alkuperäisen hintaluokka 20-60 eur.

Herzog Zwei, 1989

Jos Rescue Raiders toi reaaliaikastrategiat alas puusta, Herzog on ensimmäinen kahdella jalalla seisova sukunsa edustaja. Reaaliaikanaksumiesten pakkotestattavaa kahdella pelaajalla. Ruutu jaetaan kahtia ja pelaaja kontrolloi omaa mechiään, jolla komennetaan ja rakennetaan joukkoja kaverin kimppuun. Vaikka pienoisarmeijan käskyttämisen mekaniikka toimiikin hiukan eri tavalla kuin nykypeleissä ja tahti on hiukan rauhallisempi, on jaetulla ruudulla taktikointi yhä lystiä. Jäi harmillisesti muiden julkaisua lähellä olleiden pelien jalkoihin ja oli täten harvinaisen kirjaimellisesti edellä aikaansa.
Saatavilla mm. free-to-play-uudelleenversiointi Airmech-nimellä.
Alkuperäisen hintaluokka 10-40 eur.

Wily Wars, 1995

Vieläkö löytyy joku joka väittää että Sega-pelaajat jäivät ilman Mega Mania? Wily Wars julkaistiin valitettavasti varsin niin myöhään Megadriven elinkaarta (Saturn ja Playstation julkaistiin samana vuonna), että se jäi auttamatta vähälle huomiolle. Peli itsessään on taattua Mega Mania ja koostuu ensimmäisestä kolmesta NES-julkaisusta sekä Wily Tower-bonusosiosta johon pääsee käsiksi ensimmäiset kolme osaa läpäistyään. Erona myös mahdollisuus tallentamiseen eli koodilistoja ei tarvita. Harmillisesti uusversiointia ei ole nähty ja pelin myyntimäärät olivat varsin pieniä, joten Wily Wars on tätä nykyä melkoisen arvokas.
Alkuperäisen hintaluokka 150-350 eur.

General Chaos, 1993

Nintendo nappasi North&Southin, mutta Megadrive sai Kenraali Kaaoksen. Idea on suunnilleen sama.  Etelä- ja pohjoisvaltioiden sijaan kentälle heitetään vain sarjakuvasoltut, viisi taistelijaa per tiimi ja lysti voi alkaa. Ideana on niittää vastustajan joukkue matalaksi samaan aikaan kun oma joukkue pysyy pystyssä. Kolmella napilla viiden sotilaan käskyttäminen voi kuulostaa kinkkiseltä mutta toimii. Verrattomana bonuksena GC on niitä harvoja pelejä jotka tukevat multitap-adapteria - tällöin lyhyen yksinpelikampanjan tueksi voi napata kolme kaveria. Oivallinen todiste siitä, miten simppeli peli-idea kestää aikaa.
Alkuperäisen hintaluokka 10-30 eur.

Kommentoi

Tutkain lista 10



  • Uutiset
  • Urheilu