Ilmastopäästöjen laskentatapa muuttui – Maatalous ei enää paisuta pohjalaismaakuntien päästöjä

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uusi laskentamalli pienentää pohjalaismaakuntien ilmastopäästöjä. Päästötiedot laskettiin ensimmäistä kertaa kulutusperäisinä aiemman käyttöperusteisen laskentatavan lisäksi.

Syke laskee ilmastopäästöjen määrän Suomen kunnille ja maakunnille vuosittain. Nyt on tehty uuden laskentamallin mukainen laskenta. Tiedot julkaistiin tammikuussa.

Kulutusperäisissä päästöissä on suuria maantieteellisiä eroja.

– Asukaskohtaiset päästöt Etelä-Pohjanmaalla ovat uuden laskentatavan mukaan pienemmät kuin aiemmassa laskentatavassa, kertoo projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme Etelä-Pohjanmaan liitosta.

. "Antaa reilumman kuvan" Hurme on hyvillään laskentatavan muutoksesta. Hänen mukaansa uusi laskentatapa antaa reilumman kuvan päästöjen jakautumisesta maakuntien ja kuntien kesken.

Hurme käyttää esimerkkinä maataloutta.

Hänen mukaansa maatalouden päästöt on laskettu aiemmin tuotantoalueille eikä sinne, missä lopputuotteiden käyttäjät ovat.

– Tästä syystä, vahvana ruoantuotantomaakuntana, Etelä-Pohjanmaalla on ollut maakuntien suurimmat päästöt, Hurme toteaa.

. Uudessa laskentamallissa maataloustuotannon päästöt kohdistetaan kuntiin sen perusteella, missä maataloustoimijoiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan.

– Uusi laskentatapa mallintaa kuntien päästöjä kulutuksen eikä maantieteellisten rajojen mukaan. Se antaa oikeudenmukaisemman kuvan kuntien ja alueiden välisistä päästöeroista, Hurme sanoo.

Hän jatkaa, että aiemman laskutavan mukaan on näyttänyt siltä, että maatalousvaltaiset kunnat olisivat olleet syyllisiä maatalouden päästöihin.

– Maataloudesta tulevien tuotteiden käyttäjät ovat kuitenkin ympäri Suomea, Hurme korostaa.

Hän toivoo, että kuntien ja alueiden väliseen päästövertailuun käytettäisiin jatkossakin kulutusperusteista mallia siten, että myös nämä tulokset saataisiin vuosittain.

. "Tärkeää tarkastella monipuolisesti" Laskentatavan muutos saa kiitosta myös Pohjanmaalla.

Aluekehitysasiantuntija Irina Nori Pohjanmaan liitosta pitää uutta laskentamallia hyvänä asiana.

– Maatalouden päästöt ovat korkeat, joten siksi tätä kulutusperusteista laskentamallia on peräänkuulutettu. On tärkeää, että asioita tarkastellaan monipuolisesti, hän toteaa.

Pohjanmaan tuoreimpiin päästötietoihin Nori ei ole vielä kovin tarkasti perehtynyt, eikä siksi kommentoi niitä. Sen hän kuitenkin sanoo, että maatalouden päästöjen osuus myös Pohjanmaalla on ollut melko suuri.

. Uudessa laskentamallissa myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden tuotannon päästöt kohdistetaan siihen kuntaan, jossa tuontihyödyke hankitaan ja kulutetaan.

– Vertailtaessa kotitalouksien kulutusperusteisten päästöjen jakautumista omalle alueelle ja tuontialueelle nähdään, että Etelä-Pohjanmaalla 56 prosenttia päästöistä kohdistuu tuontialueille. Tämä on pienin luku heti Ahvenanmaan jälkeen (52%), Hurme sanoo.

Pohjanmaalla vastaava lukema on 62 prosenttia.

. Kuntien toiveet kuultiin Syken erikoistutkija Santtu Karhinen kertoo, että päästöjen kulutusperäinen laskenta toteutettiin kuntien toiveiden pohjalta. Tätä myös jatketaan, mikäli tieto koetaan kunnissa tarpeelliseksi ja laskennan tekemiseen saadaan rahoitus.

Käyttöperusteisesta laskentatavasta ei Karhisen mukaan olla kuitenkaan luopumassa.

– Sen rooli vakiinnutetaan myös uudistetussa ilmastolaissa, joissa kuntia velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelmat. Ilmastosuunnitelmissa seurataan päästökehitystä vanhalla laskentatavalla, Karhinen sanoo.

Hän myöntää, että vanha käyttöperusteinen laskentamalli on nähty ongelmalliseksi erityisesti maatalousvaltaisissa kunnissa.

– Kunnilla ei ole välttämättä ollut suoraa tai välillistä vaikutusmahdollisuutta maataloustuotannon päästöihin.

Kirjaudu sisään

Ilmastopäästöjen laskentatapa muuttui – Maatalous ei enää paisuta pohjalaismaakuntien päästöjä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje