Jos ajoterveys on mennyt, turvallista matkaa ei enää ole – "Joka vuosi tapahtuu yksi tai kaksi kuolonkolaria, jossa ollaan kotikulmilla, eikä mihinkään ole kiire"

570 000 suomalaisella yli 70-vuotiaalla on ajokortti. Määrä ei suoraan kerro siitä, kuinka moni heistä on aktiivisesti liikenteessä. Vuodesta 2009 yli 70-vuotiaiden kortinhaltijoiden määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut. Näin suuri muutos vaikuttaa liikenteeseen ja yhteiskuntaan.

Sekä kuljettajien itsensä, näiden omaisten että poliisin ja lääkäreiden arvioitavaksi jää se, mikä on ikääntyneen todellinen kyky kuljettaa ajoneuvoa turvallisesti. Kaikkia heitä tarvitaan tarkkailijoiksi asiassa.

Ylikonstaapeli Jaakko Nygård on Pohjanmaan poliisissa se henkilö, joka vastaa ajoluvista ja tuntee ajoterveyteen vaikuttavat asiat. Nygård puhui keskivikkona Seinäjoella veteraanimoottoripyöräkerho Lakeuren Huimapäiden kerhoillassa, jonne oli kokoontunut monta kymmentä pääosin pitkällä aikuisuudessa olevaa miestä.

Nygård sanoi, että vuosien aikana hän on joutunut jopa lääkäreiden kanssa vääntämään siitä, miksi mummolle tai papalle ei enää pitäisi antaa ajolupaa. Osa pienten paikkakuntien terveyskeskuslääkäreistä on nimittäin ollut valmis kirjoittamaan ajokyvystä myötämielisiä arviointeja, jotta ikäihminen voisi ajaa tutun ja turvalliseksi koetun lyhyen kauppamatkan tai käydä kerran viikossa hautausmaalla.

– Vielä 2000-luvulla tällaisia keskusteluja on ollut, Nygård tarkentaa.

Näkökyky on puutteellinen mittari

Sittemmin tilanne on muuttunut. Nygårdin mukaan vastahankaisetkin lääkärit ovat alkaneet ymmärtää vastuunsa. Nygårdin käsitys onnettomuuksien syiden tutkijana on, että tuttu reitti ei ole turvallinen, jos ajokyky on mennyt.

– Joka vuosi tapahtuu yksi tai kaksi kuolonkolaria, jossa ollaan kotikulmilla, eikä mihinkään ole kiire. Mutta kun toimintakyky on hidastunut ja omalle kaistalle menossa on tuhraantunut aikaa, tilanne liikenteessä voi olla muuttunut.

Nygård on ollut mukana pohjalaismaakuntien liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnissa kymmenen vuotta.

– Ajoterveys on vaikuttanut noin puoleen kuolonkolaritapauksista.

Se ei tarkoita sitä, että syy on suoraan ollut esimerkiksi sairaskohtaus, vaan että jokin tekijä ajoterveydessä on edistänyt onnettomuuden tapahtumista.

Moni ihminen mittaa omaa ajoterveyttään pelkän näkökyvyn mukaan, mutta kyky käsitellä liikenteestä saatua tietoa ja motoriset kyvyt ovat oleellisia, kun liikenteessä pitää selviytyä.

– Meistä jokainen joutuu ennemmin tai myöhemmin apukuskin paikalle. Toisille se tulee eteen viisikymppisenä, toiset ajavat satavuotiaiksi.

Uutta lääkettä on syytä tarkkailla

Toimeentulolla, ajon luonteella tai tarpeella liikkua ei ole mitään tekemistä ajokyvyn kanssa. Sitä joko on, tai ei ole. Tieliikennelaki kieltää ajamisen silloin, kun siihen ei ole edellytyksiä.

Väsymys tai migreeni voi viedä edellytykset ajaa, ja sen takia ojissa on joskus yhdistelmäajoneuvoja, vaikka olosuhteet ovat olleet normaalit.

Poliisi ei ohjaa suoraan tien päältä kuljettajia ajokyvyn arviointiin.

– Minä voin sellaista taustatietojen perusteella vaatia, Nygård sanoo asemaansa viitaten.

Joskus aikoinaan partio saattoi pysäyttää iäkkään kuljettajan ja todeta, että ikäihmiselle voi virheitä tullakin. Nyt näin ei enää ajatella.

Poliisi voi saada ajokykyyn vaikuttavista asioista tietoja myös suoraan terveydenhoidosta silloinkin, kun kyse ei ole ollut ajokyvyn arvioinnista.

– Jos esimerkiksi potilaalle annetaan kolmas kolmiolääkitys, niin päivystys voi ilmoittaa poliisille, että tämä saattaa vaikuttaa kykyyn selviytyä liikenteessä.

Iän mukana tulee sairauksia ja lääkityksiä. Uuden lääkkeen saaneen henkilön tulisikin aina tarkkailla lääkkeen vaikutuksia myös liikenteessä selviytymisen näkökulmasta.

Tarvittaessa soitto hätänumeroon

Varsinkin miehille ajokortista luopuminen on vaikeaa. Läheisille voi olla yhtä vaikeaa ilmoittaa läheisen heikentyneestä ajokyvystä, mutta Nygård kannustaa niin tarvittaessa tekemään. Epäilyistä voi ilmoittaa esimerkiksi sähköpostilla vapaamuotoisesti poliisille. Jos tilanne on niin sanotusti päällä, soitto numeroon 112 on suositeltavaa.

Nygård toteaa, että jos ajokyky on mennyt, se on mennyt. Jos pappa vaihtaa henkilöauton kolmipyöräiseen mopoon, ainoa etu on se, että sillä ei ajeta lujaa. Iloa ei kuitenkaan ole silloin, jos kevyt kulkuväline joutuu kuorma-auton alle.