"Jos olisin sinkkumies, varmasti olisin jo muuttanut Kaskisiin" – monet tekijät vaikuttavat siihen, että kuntien ja kaupunkien väestön keski-ikäerot voivat olla jopa lähes 20 vuotta

SEINÄJOKI, KASKINEN

. Ei silti ole yhdentekevää, ainakaan kuntien ja kaupunkien päättäjille ja viranhaltijoille, mikä on paikkakunnan ikärakenne.

. – Monet kuntien järjestämät tai tuottamat palvelut ovat ikäsidonnaisia tai ikään kytköksissä olevia, tietää kunta-asiamies Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

. – Ehkä parhaana esimerkkinä tästä on peruskoulu ja oppivelvollisuus.

. Ikäsidonnaisuus vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja menoihin.

. – Nuorilla ikäluokilla on pienemmät keskimääräiset tulot, mutta tämä pätee myös eläkeikäisiin. Jos kunnassa on paljon nuorta väestöä, sen palvelut painottuvat koulutuspalveluihin, ja jos väestö on ikääntynyttä, painottuvat sosiaali- ja terveyspalvelut.

. – Menossa oleva sote-uudistus muuttaa tilannetta kuntien osalta siten, että sote-palvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta alkaen uusille hyvinvointialueille, ja kuntien tulot sekä menot pienentyvät.

. Pystytkö kuntien tilastotietoja lukemalla jo ennakoimaan vaikkapa sen, että jossakin kunnassa on ennen pitkää aihetta päätöksiin oman lukion tulevaisuudesta tai pohdintoihin kuntaliitoksesta?

. – Kunnat ja koulutuksen järjestäjät käyttävät tilastoja ja ennusteita päätöksenteon apuvälineenä. Monipuolinen, eri lähteistä tuleva informaatio on hyvä päätöksenteon apu, vastaa Rossinen.

. – Henkilökohtaisesti tiedän, että tilastoja ja ennusteita käytetään myös Etelä-Pohjanmaalla päätöksenteossa apuna ja yhtenä tietolähteenä.

. "Tietoa kerätään, ja sitten kuin palapeliä kokoaisi" . Rossinen pohtii, että toisinaan väestön keski-ikätilastoista voi nähdä yksittäisten, usein elinkeinotoimintaan liittyvien päätösten seurauksia.

. – Joskus pystyy lukemaan paremmin, joskus ei. Kun tilastoja käyttää apuna ja rakentaa kuvaa toimintaympäristöstä tai jostain teemasta, sitä voi kuvata palapeliksi, jossa tietoa kerätään eri lähteistä. Tietojen avulla jostain asiasta rakentuu parempi ja kattavampi kokonaiskuva.

. Rossinen työskentelee siis Etelä-Pohjanmaan liiton palveluksessa. Mikään ei tietenkään estä häntä tutkimasta naapurimaakunta Pohjanmaan puolella sijaitsevan Kaskisten kaupungin tilastotietoja.

. Kaskisissa on yli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä hypähtänyt 20 vuodessa noin 17 prosentista lähes 42 prosenttiin. Tälle 20 vuoden ajanjaksolle sisältyy Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemispäätös, joka on tehty loppusyksystä 2008. Toimintansa tehdas päätti maaliskuussa 2009.

. – Kaskisten osalta näyttää kuitenkin siltä, että 65-vuotiaiden väestöosuus alkoi kasvaa jo vuosien 2005–2006 aikana, eli kolme neljä vuotta ennen tehtaan sulkupäätöstä, huomauttaa Rossinen.

. Hänen mukaansa väestön ikärakenteen muutos on yleensä melko vakaa ja hyvin ennustettava ilmiö.

. – Etelä-Pohjanmaalta ei tule mieleeni vastaavanlaista, Kaskisten kaltaista esimerkkiä. Etelä-Pohjanmaalla on aika vähän isoja teollisuuslaitoksia ja valtaosa työnantajista on pieniä ja keskisuuuria yrityksiä. Yleensä suhdannevaihtelut ovat täällä myös lievempiä.

. Kaskisista löytyi edullisia asuntoja vapaina . Kaskisten kaupungin talousjohtaja Esa Högnäsbacka luonnehtii, että varsinkin yli 65 vuotta täyttäneiden osuus Kaskisten asukkaista on kahdessa vuosikymmenessä suorastaan räjähtänyt.

. – Se on juurisyy korkealle keski-iälle. Naapurikaupunki Närpiöön taas on muuttanut paljon työikäisiä vieraskielisiä, ja heidän väestöosuutensa on kasvanut 20 vuodessa 1,7 prosentista 17,2 prosenttiin. Kaskinen on ollut muuttotappiokunta pidemmän aikaa. Työikäinen väestö on muuttanut pois ja pääosin vanhempi osa väestöstä on jäänyt paikkakunnalle.

. On työikäisiä vieraskielisiä Kaskisiinkin muuttanut, ja heidän väestöosuutensa muutos on 20 vuodessa 1,6 prosentista 11 prosenttiin.

. – Hyvin paljolti he käyvät töissä Närpiössä, esimerkiksi kasvihuoneviljelyalan yrityksissä. Närpiössä on se suuri ongelma, että siellä ei ole vapaita asuntoja, kun taas Kaskisissa on ollut tarjolla jonkun verran suhteellisen halpoja asuntoja. Eihän Kaskisten ja Närpiön välillä ole kuin 14 kilometriä matkaa.

. Högnäsbacka tietää kaskislaisten kanssa keskusteltuaan, että Metsä-Botnian lähtö todella oli ankara isku kaupungille.

. – Toivoa tulevaisuudesta pitää olla, ja niinä aikoina se liekki ei palanut niin vahvasti kuin pitäisi.

. Hän itse aloitti työnsä Kaskisissa toukokuun alussa, mutta asuinkuntana hänellä on yhä Vaasa.

. – Jos olisin sinkkumies, varmasti olisin jo muuttanut Kaskisiin, ja Kaskinen on aivan mukava paikka. Oman kotikuntani kuitenkin ratkaisee nyt vaimoni työ ja se, että perheessämme on kaksi kouluikäistä lasta.

. EDIT 29.11. kello 9.30. Lisätty kaksi taulukkoa, jotka kertovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien asukkaiden keski-iät vuosina 2000 ja 2020.

Mon, 5/16

Kirjaudu sisään

Mon, 5/16

"Jos olisin sinkkumies, varmasti olisin jo muuttanut Kaskisiin" – monet tekijät vaikuttavat siihen, että kuntien ja kaupunkien väestön keski-ikäerot voivat olla jopa lähes 20 vuotta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin