Joulukuusi riisuttiin ja upotettiin avantoon loppiaisena, keväällä oksia kiertävät jo mätinauhat – Vaasan rannoilla luodaan kaloille kutuolosuhteita

Vaasan Hietasaaren edustalla tehtiin loppiaisperjantaina uusi ennätys, kun jään alle upotettiin päivän aikana 147 turoa. Perinteeksi muodostuneessa turotustapahtumassa joulukuuset kierrätetään ahventen kutualustoiksi.

– Viime vuonna niitä upotettiin piirun alle 100 eli nyt tehtiin hieno uusi ennätys, Reijo Salmela Vaasan Urheilukalastajista kertoo.

Vaasalaisille Kimmo Koivistolle ja Eva Thölixille joulukuusen turottamisesta on jo ehtinyt muodostua perheen yhteinen perinne.

– Olen innokas kalastaja, ja minusta on hienoa, että kuuset saadaan näin hyvää käyttöön. Tämän alueen ahvenkanta on heikentynyt, näillä sitä elvytetään taas vuosiksi eteenpäin, Koivisto toteaa.

Koiviston perheellä on mökki Vaasan saaristossa, ja perhe tykkää onkia siellä ollessaan.

– Tämä tempaus mahdollistaa meillekin kalasaaliita, Koivisto nauraa.

Perhe odottaa joka vuosi tietoa, mihin kuusen saa milloinkin viedä.

– Enää ei käy mielessäkään, että alkaisin kuusta pilkkomaan ja viemään roskikseen. Tänne se pitää tuoda, Koivisto sanoo.

Kristiina ja Jari Kuusisto vetävät perässään tuuheaa jalokuusta. Heille on niin ikään muodostunut traditioksi riisua kuusi loppiaisena ja tuoda se rantaan upotettavaksi.

– Tämä on hyvä tapa kierrättää kuusi. Meillä on saarimökki ja kalastelen jonkin verran. On kiva, että kalakantaa hoidetaan tällä tavoin, Jari Kuusisto toteaa.

. Rantojen rakentaminen vie kaloilta kutupaikat Joulukuusiturojen avulla parannetaan ahventen lisääntymisedellytyksiä luomalla niille lisää sopivia kutupaikkoja.

Vaasalainen Juha Ojaharju Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä painottaa, että kuusten upottamisella on merkitystä erityisesti kaupunkiympäristössä. Ruovikot ovat hänen mukaansa perinteisiä ahventen kutupaikkoja, mutta niitä ei esimerkiksi Hietasaaren edustalla ole kuin muutama.

– Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan Vaasa on yksi rakennetuimmista rannikkokaupungeista eli täällä yli 70 prosenttia rannoista on rakennettuja, Ojaharju kertoo.

– Aina kun rantaan rakennetaan, ahventen kutupaikat häviävät, hän lisää.

Ahven tarvitsee vesikasvin tai jonkun objektin veteen, johon se voi kiinnittää mätinauhansa.

– Jos mätinauha menee pohjalle, se homehtuu ja siitä ei tule kalanpoikasia, Ojaharju sanoo.

Kuuset toimivat ahventen kutupaikkoina muutaman vuoden. Ne kelpaavat Ojaharjun mukaan kutupaikoiksi niin kauan kuin pysyvät koossa.

Kuusia upotetaan vuorovuosin Hietasaaren edustalle, Onkilahteen ja Vaskian rantaan.

– Kolmen vuoden välein tulemme aina samaan paikkaan. Siten ylläpidämme näitä hyvinä kutupaikkoina. Kolmen vuoden päästä tänään laitetut kuuset alkavat olemaan tiensä päässä, Ojaharju kertoo.

. Turot voivat jopa kaksinkertaistaa ahvenpoikasten määrän Joulukuuset lahoavat ajan myötä merenpohjaan. Upotettaessa jokaiseen puunvarteen sidotaan tiiliharkko, joka ankkuroi puun paikalleen.

– Kun ne vettyvät, muuttuvat ne niin painaviksi, etteivät enää liiku mihinkään, Ojaharju valaisee.

Kuinka paljon joulukuusiturot ovat vahvistaneet alueen kalakantaa?

– Tällaisessa avoimessa systeemissä eli merellä sitä on vaikea sanoa. Ruotsissa on tehty pienellä metsäjärvellä tutkimusta, jossa laitettiin turoja järveen, ja sen jälkeen ahvenpoikasten määrä tuplaantui, Ojaharju kertoo.

Merellä kudun onnistumiseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko kylmä vai lämmin kevät.

– Sopivien kutupaikkojen määrä on ilmiselvä rajoittava tekijä kalakannan kasvulle, Ojaharju harmittelee.

Kuulahti Vaskiluodossa on Ojaharjun mukaan Vaasan alueen paras kalantuotantoalue.

– Meillä on myös Sundominlahti, joka on kokonaisuudessaan aivan loistava alue kalojen kutemiselle. Jos siellä syntyy kalanpoikasia, se tuottaa hyvin kalaa isommallekin alueelle.

Joinakin vuosina Laihianjokea pitkin voi Ojaharjun mukaan tulla Sundominlahteen niin hapanta vettä, että se heikentää koko lahden kututilannetta.

– Sellaisina vuosina nämä turot ovat ratkaisevassa roolissa. Hapan vesi ei pääse tälle puolelle, jossa on enemmän merivettä, Ojaharju valaisee.

. Mereen mahtuisi enemmänkin joulukuusia Kuusia on upotettu mereen Vaasan edustalla vuodesta 2016. Tapahtuman järjestävät Vaasan urheilukalastajat, Pilk Kings ja Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö.

– Kuusia on tuotu joka vuosi 70–100. Pystyisimme ottamaan niitä vastaan paljon enemmänkin. Tällä porukalla ehtisimme päivän aikana upottaa noin 300 kuusta, Ojaharju sanoo.

Tempauksen takaa löytyy syvällinen ajatus.

– Olemme kaikki kalamiehiä ja otamme kalaa merestä. Tällä tavalla annamme myös vähän takaisin, Ojaharju toteaa.

Kirjaudu sisään

Joulukuusi riisuttiin ja upotettiin avantoon loppiaisena, keväällä oksia kiertävät jo mätinauhat – Vaasan rannoilla luodaan kaloille kutuolosuhteita

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Joulukuusi riisuttiin ja upotettiin avantoon loppiaisena, keväällä oksia kiertävät jo mätinauhat – Vaasan rannoilla luodaan kaloille kutuolosuhteita

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje