Juuri nyt demarikenttä puhuu turvallisuudesta – "Kaikkia kortteja ei kannata pelata kuvapuoli ylöspäin"

Sosialidemokraattien paikallisyhdistyksissä ja osastoissa käydään parhaillaan aktiivista keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Eväät keskustelulle ovat tulleet puoluetoimistolta, ja tähtäimenä on huhtikuun alun puoluevaltuuston kokous.

– Materiaalissa on kysymyksiä EU:sta, Natosta, Venäjästä, pohjoismaisesta yhteistyöstä. Erityisen merkittäviä ovat talouskysymykset, joissa etsitään näköalaa siihen, mitä maailmantaloudessa tapahtuu ja mitä se Suomelle merkitsee, sanoo Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm .

Ukrainan sota on nostanut vasta viime syksynä hyväksytyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksen ajankohtaiseksi. Käynnissä olevaa debattia Rönnholm tervehtii tyytyväisenä.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei ole juuri puhuttu, mutta aihe on arkipäiväistymässä. Se on hyvä juttu, mutta hyvä on myös ymmärtää, että valtiojohto käy neuvotteluita. Kaikkia kortteja ei kannata pelata kuvapuoli esillä, hän korostaa.

Puoluevaltuustossa muutaman viikon kuluttua jäsenet pääsevät kertomaan näkemyksiään ja tilanne vedetään yhteen. Rönnholmin mukaan keskustelu on tarkoitus niveltää yhteen eduskunnassa kevään aikana käytävän ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun kanssa.

– Ajatus on, että oltaisiin samassa synkronissa puolueena, kun asia etenee eduskunnassa, hän selventää.

. Meillä on erittäin korkea maanpuolustustahto, iso asevelvollisuusarmeija ja hyvin suojattu infrastruktuuri. Ja näin on myös ulkomaalaisten asiantuntijoiden mielestä. Antton Rönnholm . Sota hitsaa ihmisiä yhteen Missä yksi tai kaksi kansalaista kohtaa, nousevat puheisiin Ukrainan sota ja sen mahdolliset seuraukset. Näin tapahtui myös pohjalaisten sosialidemokraattien tapaamisessa Kauhavalla, missä Rönnholm vieraili lauantaina. Ihmisten reaktiot ovat tulleet hänelle tutuiksi.

– Keskeinen kokemus on se, että ensiksi lähtivät ilmat pihalle. Ihmisille tuli fyysisesti paha olo, kun he miettivät sotaa ja sen keskelle joutuneiden kohtaloita. Aika monet ovat kuitenkin jalat maassa ja luottavaisia sen suhteen, että meillä on valmiudet tehdä hyviä ja oikeita valintoja. Tätä tilannetta varten on valmistauduttu, hän korostaa.

Some-maailmassa tilanne on toinen. Rönnholm on havainnut panikointia ja ylilyöntejä.

– Pitää olla terve itseluottamus siihen, että Suomi on miettinyt puolustuksellisia ratkaisuja, huoltovarmuutta, energiapaletin monipuolisuutta. Meillä on erittäin korkea maanpuolustustahto, iso asevelvollisuusarmeija ja hyvin suojattu infrastruktuuri. Ja näin on myös ulkomaalaisten asiantuntijoiden mielestä, hän huomauttaa.

Rönnholm on iloinen siitä, että ihmiset pystyvät toimimaan yhdessä silloin, kun tilanne sitä edellyttää. Ukrainan sota on hitsannut ihmisiä yhteen niin Suomessa kuin Euroopassa laajemminkin. Keskustelun isänmaallisuudestakin hän näkee saaneen uusia sävyjä.

– Kyllähän isänmaallisuuden pitää olla mukaan ottavaa ja perustua tosiasioihin ja yhteishenkeen. Uusilla sukupolvilla on ihan erilaiset kokemukset ja digitaaliset maailmat, josta he tätä katsovat, Rönnholm muistuttaa.

. Huoltovarmuus yhteinen huolenaihe Sota Euroopassa on nostanut keskusteluun huoltovarmuuden. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti Ykkösaamussa lauantaina maataloudelle erillistä tukipakettia, jotta elinkeino selviäsi tuotantokustannusten noususta.

– On harkinnan paikka pidemmällä aikavälillä, miten tuotannosta pidetään huolta. Lyhyemmällä aikavälillä ei saa missään nimessä syntyä tilannetta, jossa kukaan joutuu lopettamaan tuotannon kassakriisin takia, Rönnholm toteaa.

Huoli on Rönnholmin mukaan ymmärretty ja se on myös yhteinen.

– On isoja mahdollisuuksia sen osalta, miten omaa huoltovarmuuskokonaisuutta kehitetään oli kyse sitten energiasta tai ruuantuotannosta, hän sanoo.

Rönnholm tähdentää, ettei kevään suuri ratkaisu ole pelkästään se, jättääkö Suomi jäsenyyshakemuksen Natoon vai ei.

– Tilanne laittaa monia asioita ja prosesseja uuteen arvioon. Lyhyellä aikavälillä pitää pystyä tekemään laajoja ratkaisuja, jotta suunta on selkeä, vaikka kaikki ei heti valmiiksi tulisikaan.

. Yhteistyö Naton kanssa pohjautuu rauhankumppanuusohjelmaan. Suomi osallistuu jännitteitä ja asevarustelukilpailua lisäämättömään kansainväliseen harjoitustoimintaan lähtökohtana oman puolustuskyvyn ylläpitäminen sekä kriisinhallintakyvyn ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen.

Sdp:n poliittinen ohjelma vuodelta 2020.

. Ukrainan sota vaikutti Nato-kantaan Sdp:n puoluevaltuustoon kuuluvan Sini Karjalaisen Nato-kantaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt jälkensä.

– Aiemmin olen ollut varovaisen myönteinen, mutta en silti ole kannattanut jäseneksi hakemista. Nyt kantani on selkeästi lientynyt, ja voin hyvin ajatella tukevani jäsenyyttä, hän sanoo.

Karjalaisen mielestä yhteistyötä Naton kanssa voi tiivistää myös ilman varsinaista jäsenyyttä.

– Ennen hakemista pitää olla sataprosenttinen varmuus siitä, että Suomi myös hyväksytään jäseneksi, ettei käy niin, että hakuaikana Venäjä hyökkää Suomeen. Silloin olisimme sotaa käyvä maa, ja jäisimme entistä enemmän yksin, koska emme voisi liittyä jäseneksi, hän selventää.

Karjalainen toivoo, että Sdp tarkastelisi omaa kantaansa Nato-jäsenyyteen viimeistään puoluekokouksessa, joka pidetään vuonna 2023.

– Mikäli se ei ole ajallisesti mahdollista, puoluevaltuusto voi tehdä päätöksen tarvittaessa vaikka ylimääräisesti koolle kutsuttuna.

Karjalainen muistuttaa, ettei liittoutuminen tapahdu hetkessä, vaikka maailma ympärillä muuttuisikin nopeasti.

– Asioita voidaan tunnustella ja neuvotella maiden ja Naton johdon välillä, ja puolue ottaa kantaa sitten, kun on jotain, mihin kantaa voi ottaa, hän toteaa.

Ilkka-Pohjalainen kysyi sähköpostilla Sdp:n puoluevaltuuston ja puoluehallituksen pohjalaisjäsenten näkemyksiä Suomen turvallisuustilanteesta.

Thu, 5/26

Kirjaudu sisään

Thu, 5/26

Juuri nyt demarikenttä puhuu turvallisuudesta – "Kaikkia kortteja ei kannata pelata kuvapuoli ylöspäin"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin