Kalastukseen liittyviä rikkeitä todetaan vuodessa joitain satoja – vakavimmista tapauksista voidaan tuomita tuhansien eurojen korvauksiin

Yleisimpiä kalastusrikkomuksia ovat kalastonhoitomaksun maksamatta jättäminen ja verkkojen ja katiskojen puutteelliset merkinnät.

Muita mahdollisia rikkeitä ovat esimerkiksi alimpaa sallittua pyyntimittaa pienempien sekä rauhoitettujen kalojen kalastaminen.

Metsähallituksen erätarkastaja Markus Aho sanoo, että rikkomusten tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Määrä riippuu siitä, kuinka aktiivisesti kalastusta valvotaan.

Metsähallituksen erävalvonnan vuoden 2021 vuosiraportista käy ilmi, että kalastukseen liittyviä rikkomuksia todettiin viime vuonna yhteensä 297.

Valtaosa rikkeistä koski puutteita pyydysten merkinnöissä ja kalastonhoitomaksun laiminlyöntiä.

Aho muistuttaa, että samoja lakipykäliä sovelletaan sekä kaupalliseen kalastukseen merellä että vapaa-ajan kalastukseen esimerkiksi virvelillä.

Tästä johtuen rikkomusten tarkkaa määrää on hankala tilastoida.

Metsähallituksen tilastotkin kattavat vain valtion omistamilla vesialueilla tapahtuneet rikkeet.

– Valtaosa varsinkin Etelä-Suomen vesistöistä suuri osa on niin sanotusti yksityistä vettä. Siellä valvonnan aktiivisuus on hyvin vaihtelevaa.

. Sääntöjä opetetaan pienestä pitäen Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin puheenjohtaja Tero Kankaanpää sanoo, että kalastusseurat eivät valvo kovin aktiivisesti kalastukseen liittyvien määräysten tottelemista jäsenistönsä keskuudessa.

Vakavammista rikkeistä on mahdollisuus ilmoittaa eteenpäin, mutta tällaisia tapauksia ei juurikaan tule.

– Sanotaan niin, että en ole tainnut koskaan mihinkään puuttua. Asiat ovat aika hyvällä mallilla täällä, Kankaanpää toteaa.

Hän kertoo, että seurojen jäsenistö vastaa itse asianmukaisten kalastuslupien hankkimisesta. Kaikkeen kalastukseen ei lupia edes tarvita.

– Piirin toiminta liittyy usein pilkkimiseen ja onkimiseen, joihin ei lupia tarvita.

Tapahtumien lisäksi Vapaa-ajankalastajapiiri järjestää toimintaa nuorille kalastajille.

– Siellä käydään sitten läpi säännöksiä esimerkiksi kalojen alamitoista, että ne olisivat jo nuorillakin tiedossa, Kankaanpää kertoo.

. Vakavista rikkeistä tuhansien eurojen korvaukset Vapaa-ajan kalastuksen harjoittamiseen vaaditaan todistus kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Maksu koskee 18–64-vuotiaita, jotka harjoittavat muuta kuin pilkkimistä tai onkimista.

Maksun suuruus on 45 euroa kalenterivuodelta, 15 euroa seitsemältä vuorokaudelta tai 6 euroa yhdeltä vuorokaudelta.

Erätarkastaja Aho kertoo, että kalastonhoitomaksun maksamatta jättämisestä määrätään rikesakko.

– Muiden rikkomusten rangaistukset vaihtelevat huomautuksesta sakkomenettelyihin.

Aho toteaa, että kalastuslaissa on kolme eritasoista rikettä: kalastonhoitomaksuihin liittyvät rikkomukset, varsinaiset kalastusrikkomus ja kalastusrikos.

Kalastusrikoksesta esimerkkinä hän mainitsee rauhoitettujen tai suojeltujen kalalajien kalastamisen.

Aho huomauttaa, että tämänkaltaiset vakavammat tapaukset käsitellään oikeudessa.

– Näitä tapauksia tutkitaan usein kalastusrikoksina. On niitä joitakin mennyt tuomiolle asti.

Suojeltujen kalalajien luvattomasta pyynnistä on Ahon mukaan määritelty kalalajista riippuva sanktioluontoinen korvausarvo.

Korvausarvot vaihtelevat joistain kymmenistä euroista muutamiin tuhansiin.

Kalleimmat korvaukset joutuu maksamaan järvilohen pyytämisestä Vuoksen ja Hiitolanjoen määritellyissä vesistöissä, 7 510 euroa.

Kalastukseen liittyviä rikkeitä valvovat Metsähallituksen erävalvonta, poliisi, tulli- ja rajavartioviranomaiset. Lisäksi valvontaa suorittavat ely-keskuksien kalastusviranomaiset ja kalastuksenvalvojat.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Kalastukseen liittyviä rikkeitä todetaan vuodessa joitain satoja – vakavimmista tapauksista voidaan tuomita tuhansien eurojen korvauksiin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin