Kaskisten ja Pietarsaaren satamapomot tyrmistyivät ministeri Timo Harakan passiivisuudesta EU-edunvalvonnassa

Kaskisten ja Pietarsaaren satamien toimitusjohtajat kritisoivat ankarasti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa passiivisuudesta TEN-T-satamaverkostoasiassa.

Euroopan komissio on aikeissa pudottaa Kaskisten ja Pietarsaaren satamat pois Euroopan laajuisesta satamaverkostosta. Se vaikuttaisi suuresti satamien kehittämiseen, sillä ne eivät enää pääsisi osallisiksi EU:n investointituista.

Toimitusjohtajien mielestä ministerin pitäisi nyt lobata tiukasti satamien puolesta Brysselissä, sillä päätöksiä tehdään jo kesällä ja lopulliset päätökset EU:n parlamentissa syksyllä.

. Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala tapasi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan pari viikkoa sitten ja Hakalalle jäi keskustelusta tunne, että ministeriö on antanut asiassa jo periksi.

– Harakka sanoi, että meidän pitää ryhtyä miettimään satamalle muita rahoituskeinoja, ja EU:n esitykseen tuskin saadaan mitään muutosta. Se oli aika tylyä tekstiä, ja tuntui aika ihmeelliseltä, koska asioihin on edelleen mahdollisuus saada muutoksia. Ei Brysselissä mitään ole vielä päätetty, Hakala sanoo, ja toivoo ministeriöltä aktiivisuutta.

. Huono päätös vaikuttaisi rautatiehenkin Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman on myös tyrmistynyt.

– Eduskunnan kanta asiassa on, että kaikki Suomen nykyiset satamat pitää säilyä verkostossa mukana. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on tehdä töitä sen puolesta, että näin myös käy. On ennenkuulumatonta, että asian annetaan vain olla eikä tehdä mitään, Hellman sanoo.

. Putoaminen pois TEN-T-verkostosta tarkoittaisi Kaskisten satamalle kovaa iskua, joka tosin näkyisi viiveellä.

– Se vaikuttaisi ensinnäkin rautatiehen, sillä TEN-T-satamaan on tultava rautatie. Toistaiseksi se vaikuttaisi meriväylän syventämiseen. Jos katsotaan liikennejärjestelmäsuunnitelmia tämän alueen osalta, niin koko Suupohja olisi valtion kartalla iso valkoinen pläntti. Sen seurauksena valtio voisi jatkossa tehdä lisää saneerauksia tämä alueen liikenneväyliin.

Hellmanin mielestä olisi harvinaisen merkillistä, että valtio tässä uudessa globaalitilanteessa antaisi TEN-T -verkoston muuttua, eikä pidettäisi kiinni kaikkien satamien kehitysmahdollisuuksista jatkossa.

. Kaskisissa odottaa miljoonainvestoinnit Kaskisten satamaan on suunniteltu tehtävän seitsemän miljoonan euron edestä investointeja, joihin rahoitus on jo olemassa. Mitä nämä investoinnit lopulta ovat, se tarkentuu tänä vuonna riippuen vähän siitä, miten käy TEN-T-asiassa, miten käy Suupohjan radan ja miten maailman tilanne vaikuttaa laivaliikenteeseen.

– Laajennuksia pitää joka tapauksessa tehdä. Tarkoitus on pidentää laituria, laittaa kemikaaliputki maan alle ja järjestää laivoille maasähkö, rakentaa aurinkopaneeleita varastojen katoille ja kaikki tämä jo yksistään maksaa pari miljoonaa. Lisäksi koko satama-alue pitää uudelleen asvaltoida, Hellman kertoo.

. Kaskisten sataman kautta kulki viime vuonna 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa ja aluskäyntejä oli 400. Laivamäärät vähenevät tänä vuonna arviolta 60-70:llä. Venäjältä laivoja ei enää tule, mutta se ei ole ainoa syy.

– Baltiasta tulee tänne nyt vähemmän raakapuukuljetuksia, koska Metsä Group siirsi Baltian laivaliikenteen Ruotsiin ja alkoi tuoda Kaskisiin tarvittavan puun junalla Suomesta. Siksi liikenne radalla on lisääntynyt entisestään, Hellman sanoo.

. Pietarsaaressa investoitu 68 miljoonaa Viikko sitten Juha Hakala kävi myös Euroopan satamaliiton kokouksessa Brysselissä, jossa keskusteli liiton pääsihteerin ja Tanskan satamaliiton johtajan kanssa.

– Heiltä tuli kyllä meille tukea. Tanskassakin ollaan erästä satamaa pudottamassa pois verkostosta.

. Pietarsaaren sataman kautta kulkee vuodessa 1,5 miljoonaa tonnia tavaraa, ja aluskäyntejä on noin 300 vuodessa.

Eri toimijat ovat Hakalan mukaan investoineet satamaan ja sen ympäristöön kymmenen viime vuoden aikana 68 miljoonaa euroa. Siihen nähden tuntuisi hullulta, ettei panostuksia huomioitaisi. Esimerkiksi meriväylä on ruopattu, satamaan johtava junarata sähköistetty ja satamatie peruskorjattu.

– Lisäksi tässä on sellainen asia, että meidän kuljetusmäärä on hiukan laskenut kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, jolloin TEN-T -verkostoa tarkasteltiin edellisen kerran. Pudotus taas johtuu siitä, että kivihiilen tuonti on loppunut ja sehän taas tukee EU:n vihreää siirtymää ja on vain hyvä asia. Olisi outoa, jos sen vaikutus sataman statukseen olisi negatiivinen.

. Putoaminen pois TEN-T -verkostosta veisi satamalta mahdollisuuden saada EU-tason rahoitusavustuksia investointeihin.

– Lisäksi sillä olisi vaikutusta Suomen sisäisten väyläverkostorahojen jakamiseen. Kun kantatien ja rautatien päässä on TEN-T satama, se on tietyllä tavalla arvotettu korkeammalle, ja silloin on helpompi saada hankkeisiin valtiolta rahoitusta. TEN-T -statuksella on vaikutusta myös markkinointiin, sillä satama huomataan paremmin, kun se on myös verkoston kartalla, Hakala toteaa.

Sat, 7/2

Kirjaudu sisään

Sat, 7/2

Kaskisten ja Pietarsaaren satamapomot tyrmistyivät ministeri Timo Harakan passiivisuudesta EU-edunvalvonnassa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin