Kaskisten taivekartonkitehtaalla olisi isoja ympäristövaikutuksia – Rekkaliikenne moninkertaistuisi, ellei kuljetuksia saada Suupohjan radalle

Kaskisiin mahdollisesti rakennettavan Metsä Boardin taivekartonkitehtaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on menossa. Tiistai-iltana on Kaskisissa yleisötilaisuus, jonne voi tulla kuka tahansa kysymään ja antamaan kommenttejaan tehtaan YVA-ohjelmasta.

. Parisataasivuinen YVA-ohjelma on parhaillaan luettavissa kaupungin nettisivuilla. Siinä arvioidaan yksityiskohtaisesti miljardiluokan tehdashankkeen vaikutuksia muun muassa ympäristöön, liikennemääriin ja jätevesiin.

. YVA-ohjelmasta annettujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen laaditaan kesän korvalla ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa on tarkennetut tiedot hankkeesta ja sen eri vaihtoehdoista sekä arvio ympäristövaikutuksista.

YVA-yhteysviranomaisena on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Mahdollinen tehtaan rakentamispäätös voidaan tehdä aikaisintaan ensi vuonna.

. Jos ei tehdä mitään, ei tule vaikutuksia YVA-ohjelmassa Metsä Boardin taivekartonkitehtaalle on määritelty kolme eri vaihtoehtoa.

Vaihtoehto nolla on se, ettei rakenneta mitään, jolloin mitään uusia ympäristövaikutuksiakaan ei tule.

Vaihtoehto yksi on sellainen, jossa nykyisen kemihierretehtaan viereen rakennetaan uusi tehdas, joka tuottaa 800 000 tonnia taivekartonkia vuodessa.

. Tällöin puun käsittelykapasiteetti kaksinkertaistuisi, tehtaalle rakennettaisiin uusi 300 megawatin biokattila, jolla tuotettaisiin tehtaan tarvitsema höyry. Lisäksi tehtäisiin uusi puiden kuorimo.

Tehtaan yhteyteen rakennettaisiin myös arkittamo, jossa kartonki paloiteltaisiin eli arkitettaisiin asiakkaille valmiiksi. Sähkö ostettaisiin valtakunnan verkosta, ja tehtaan perustuksia tehtäessä pitäisi louhia miljoona kuutiota kalliota ja irtomaata.

. Tuotanto voi olla 1,2 miljoonaa tonnia Vaihtoehto 2 on hieman samanlainen kuin ykkönenkin, mutta siinä taivekartongin tuotantokapasiteetti olisi paljon isompi, 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Tässä vaihtoehdossa arkittamoa ei tehtäisi ollenkaan, vaan rullat kuljetettaisiin muualle arkitettaviksi.

Puun käsittelykapasiteetti nousisi lähes kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna ja 300 megawatin biokattilalla tuotettaisiin sekä sähköä että lämpöä. Osa sähköstä ostettaisiin edelleen valtakunnan verkosta.

. Tehdasprojektin johtaja Tero Ojala sanoo, ettei tuotantokapasiteetin suuruusvertailu YVA:ssa liity arkittamon rakentamiseen tai rakentamatta jättämiseen.

– On vain haluttu vertailla taivekartonkikoneen eri kokoluokkia. Arkittamolla on merkitystä logistiikkaan, ja sillä on taas vaikutusta esimerkiksi ympäristökuormitukseen.

Ojala toteaa, että toteutuessaan taivekartonkikone tulee olemaan ainakin sen 800 000 tonnia vuodessa tuottava, mutta se voi olla isompikin. Tietty pelivara otetaan laskelmissa huomioon.

. Tarvittava sellu tuotaisiin Äänekoskelta Niin ykkös- kuin kakkosvaihtoehdossa sanotaan, että alueella aloitettaisiin myös mekaanisen massan valmistus nykyisen Metsä Boardin kemihierretehtaan BCTMP-massan valmistuksen rinnalla.

Uutta mekaanista massaa tehtäisiin ykkösvaihtoehdossa 290 000 tonnia vuodessa ja kakkosessa 540 000 tonnia.

. Mitä on mekaaninen massa, ja miten se poikkeaa nyt siellä tehtävästä kemihierteestä?

– Kirjaimet BCTMP tulee sanoista bleached eli valkaistu ja chemi eli kemiallinen ja TMP eli thermomechanical pulp. Eli nyt siellä tehdään kemiallisesti valkaistua massaa. Tämä uusi tehdas tekisi joko valkaistua tai valkaisematonta mekaanista massaa eli puu jauhettaisiin mekaanisesti massaksi, Ojala kuvailee.

. Lopulta itse kartonginteossa niin kemiallinen kuin ei-kemiallinen massa sekoitettaisiin yhteen ja mukaan lisättäisiin vielä sellua, jota sinne ostettaisiin muualta, lähinnä Metsä Groupin omalta Äänekosken tehtaalta.

. Tehtaan ei pitäisi haista Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät YVA-ohjelman mukaan rakentamisaikaiseen meluun, liikennemäärien kasvuun, toiminnasta aiheutuvaan meluun, ilmastopäästöihin sekä jätevesikuormituksen ja lämpökuorman kasvuun.

Onko tehtaasta hajuhaittoja?

– Ei pitäisi olla. Kartongin valmistuksessa ei synny pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, josta aiheutuisi mahdollisia hajuhaittoja ympäristöön, Ojala vastaa.

. Jätevesien purkupisteitä on nykyisen purkupisteen lisäksi tarkastelussa kaksi kappaletta.

Toisessa niistä puhdistut jätevedet johdettaisiin noin puolen kilometrin päähän rannasta merelle, toisessa noin 1,7 kilometrin päähän.

– Vesidirektiviit ovat tiukat ja siellä sanotaan, että vesistöjen tila ei saa huonontua. Siitä lähdetään, ettei meidän toiminta vaaranna vesistön tilaa. Teemme mittauksia ja tutkimuksia, mitä mahdollisia vaikutuksia olisi vesistön ekologiseen tilaan.

. Merivettä voidaan käyttää jäähdyttämiseen Tehdastyömaalla pitää siirtää maata ja louhia noin miljoona kuutiota kalliota pois rakennusten alta.

– Se on iso maansiirtotyömaa, että saadaan alue tasattua. Tehtaan perustamissyvyys on nykyisestä maan pinnan tasosta noin 2-3 metriä alas. Siitä pitää kallio poistaa, ja osin ne samat paikat täytetään takaisin, kun on saatu perustukset tehtyä.

. Makean veden käyttö ei kovin paljon näytä lisääntyvän nykyisestä, mutta merivettä käytetään kummassakin rakentamisvaihtoehdossa 5-6 miljoonaa kuutioita vuodessa. Miksi?

– Merivesi on vaihtoehto tehtaan jäähdytystarpeisiin. Sen käyttöön meillä on jo nyt lupa olemassa, mutta sitä ei ole käytetty. Varsinaiseksi prosessivedeksi merivettä ei tarvita.

. Maailmalla ei ole tiettävästi vastaavaa tehdasta, joka toimisi täysin suljetusti ilman päästöjä ympäristöön, eikä sellainen ole tämäkään.

– Suljettu kierto on tavoite, joka ei tule koskaan toteutumaan, mutta jota kohti pyritään. Totta kai, kaikki energia, vedet ja raaka-aineet pyritään käyttämään ja siirtämään lopputuotteeseen, mutta aina prosesseissa jotakin syntyy. Jos ei muuta niin hukkalämpöä haihtuu väkisin ilmaan, Ojala sanoo.

. Tehdas olisi 500-600 metriä pitkä rakennus Tehdasalueelle tulee useita eri rakennuksia. Puunkäsittelylle omansa, lämpökattilalle, vesilaitokselle ja sitten varsinainen kartonkitehdas, joka on 500-600 metriä pitkä, ja sen jatkoksi vielä tehtävä mahdollinen arkittamo.

– Tämä kaikki sijoittuu siihen nykyiselle tehdasalueelle noin puolentoista kilometrin matkalle.

Tehtaan toteutuessa liikenne Kaskisiin ja sieltä pois moninkertaistuu nykyiseen verrattuna. Valmiit tuotteet kuljetettaisiin laivoilla ulkomaille.

. Rekkoja Kaskisiin saapuu nyt vuorokaudessa 75, mutta ykkösvaihtoehdon mukaan määrä kasvaa kahteensataan ja kakkosvaihtoehdossa peräti 279 rekkaan vuorokaudessa.

Henkilöliikenne kaupunkiin on nyt noin sata autoa vuorokaudessa, mutta tehtaan myötä se nousisi 350 autoon vuorokaudessa.

. Juna olisi paras tapa kuljetuksiin Raaka-aineita eli raakapuuta, sellua ja kemikaaleja, tehtaalle tuotaisiin autoilla tai junilla.

YVA-ohjelman mukaan ensisijainen saapuvan raaka-aineen logistinen ratkaisu on rautatie. Se kuitenkin edellyttää, että valtio kunnostaa Seinäjoki-Kaskinen-radan.

Junaliikenne Kaskisiin tulisi lähinnä Äänekosken tehtaalta, joka tuottaa prosessin tarvitseman sellu-raaka-aineen. Tarvittava kuitupuu tulisi Seinäjoen puuterminaalista.

. – Pidämme junarataa edullisena, tehokkaana ja ympäristön kannalta hyvänä kuljetustapana. Toivottavasti rata säilyy ja kunnostetaan vastaamaan nykypäivän kriteereitä, Tero Ojala toteaa.

Kirjaudu sisään

Kaskisten taivekartonkitehtaalla olisi isoja ympäristövaikutuksia – Rekkaliikenne moninkertaistuisi, ellei kuljetuksia saada Suupohjan radalle

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kaskisten taivekartonkitehtaalla olisi isoja ympäristövaikutuksia – Rekkaliikenne moninkertaistuisi, ellei kuljetuksia saada Suupohjan radalle

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje