Katso video: Alajärven ja Lehtimäen liitto on nyt sopuisa – Yhteiselle matkalle mahtuu myös eropyrkimyksiä

Joulukuussa 2007 Alajärven ja Lehtimäen valtuustoissa oli käsiteltävänä iso asia, kuntaliitos. Myönteinen päätös tulisi tarkoittamaan sitä, että Lehtimäki itsenäisenä kuntana katoaisi kartoilta ja se liittyisi osaksi Alajärveä vuoden 2009 alussa.

. Lopulta Lehtimäen valtuuston päätös oli yksimielinen, vaikka soraääniäkin kuultiin. Alajärven valtuustossa ei yksimieliseen päätökseen päästy, mutta enemmistön äänillä liitos hyväksyttiin. Huolta aiheutti ainakin pienemmän naapurin taloustilanne ja kunnan velkojen kaatuminen Alajärven huoleksi.

. Katso videolta, kannattivatko lehtimäkeläiset kuntaliitosta vuonna 2007.

. Ennen liitospäätöstä Lehtimäellä oli selvitetty mahdollista kuntaliitosta Kuortaneen tai Ähtärin kanssa. Molemmat vaihtoehdot kaatuivat valtuustossa.

Kuntalaiskyselyssä asukkaiden kanta oli selvä. Suurin osa olisi tehnyt liitoksen Ähtärin kanssa. Vaakakupissa painoi muun muassa terveydenhuolto, jonka palveluihin suunnattiin Lehtimäeltä Ähtäriin.

. Vuoden 2006 taseessa Lehtimäellä oli alijäämää 4 miljoonaa euroa ja velkaa pieneksi kunnaksi reippaasti 7,3 miljoonaa euroa.

– Syömävelkaahan se pääasiassa oli. Oli todettava, että itsenäisenä palveluiden ylläpito olisi ollut vähintään haastavaa, ellei jopa mahdotonta, Kuisma Kujala toteaa nyt alkuvuodesta 2023.

Lehtimäen valtuusto koostui viimeisellä kaudellaan lähes täysin keskustalaisista edustajista. Mukana oli heidän lisäkseen yksi kristillisdemokraatti.

– Mutta vaikka oltiin melkein kaikki samaa puoluetta, ei se tarkoittanut sitä, että kaikki olisivat olleet samaa mieltä, Kujala toteaa.

. Vuonna 2005 kuntaliitospäätöstä tehdessä Kujala oli Lehtimäen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Vuoden 2008 kuntavaaleissa hänet valittiin myös laajentuneeseen Alajärven valtuustoon. Kuntaliitoksen vuoksi Alajärven valtuuston koko kasvoi väliaikaisesti 35 valtuutetusta 43:een.

Kujala kokosi vaaleissa lehtimäkeläisedustajista eniten ääniä, 116. Yhteensä entisen Lehtimäen alueelta valittiin valtuustoon yhdeksän edustajaa.

– Kuntaliitosneuvotteluissa sovittiin, että Lehtimäen alueelta tuleville varataan paikka puheenjohtajistossa, Kujala muistelee.

Hän toimii edelleen Alajärven kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana.

– Olen kyllä miettinyt, lähdenkö enää seuraavissa vaaleissa ehdolle. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että Lehtimäen entisen kunnan alueelta on valtuustossa vahva edustus, se takaa tasapuolisen kohtelun ja toivon, että kuntapolitiikkaan saataisiin uutta nuorempaa verta kotiseudun asioita ajamaan.

– Mutta onhan tässä aikaa miettiä, Kujala tuumii.

. Porkkanarahat seurasivat mukana Kuntaliitoksen mukana Alajärvi sai 3,8 miljoonan euron porkkanarahat. Rahoilla tasapainotettiin taloutta, mutta toteutettiin myös Lehtimäen liitossopimukseen neuvottelemia kohteita.

Lehtimäen vaateissa oli Taimelan koulun remontti, kirkonkylän ja keskustaajaman välinen viemäröinti ja kevyenliikenteen väylä samalle välille.

– Nämä toteutettiin sopimuksen mukaisesti, Kujala toteaa.

Myös talous saatiin tasapainoon. Seuraavina vuosina Alajärven kaupunki teki plussatuloksia.

. Liitossopimuksen investointikohteiden lisäksi siinä puhuttiin myös palveluista. Tarkoituksena oli muun muassa se, että terveysasemalla on lääkäri mutamana päivänä viikossa ja kirjasto ja koulu jatkavat entisellään.

– Tosiasiassa lääkärin vastaanotto ei ole toteutunut, mutta siinä on varmasti taustalla laajempi lääkäripula. Terveydenhoitajan vastaanotto terveysasemalla on edelleen ja laboratoriopalvelut osan viikkoa, Kujala toteaa.

Sen sijaan koulun ja kirjaston kohdalla ei sopimuksessa meinattu pysyä.

– Lopulta neuvottelujen tuloksena tänne saatiin maakunnan ensimmäinen omatoimikirjasto, mutta uhkana oli ensin kirjaston loppuminen, Kujala muistelee.

Taimelan koulun kohtaloksi suunniteltiin säästösyistä yläasteen lakkauttamista, alakoulun luokat saivat jatkaa.

– Yläasteen lopettaminen oli Lehtimäellä iso isku, se aiheutti paljon pahaa mieltä. Eivätkä ne säästöt tainneet täysimääräisinä toteutua. Suurin osa yläkouluikäisistä kun ei suunnannut Alajärvelle, vaan naapurikuntiin, pääasiassa Soiniin.

. Kujala kertoo pohtineensa useampaan otteeseen laajemminkin, toteutuivatko kuntaliitoksessa tavoitellut säästöt.

– Vaikka tosiasia kyllä on, että yksin ei olisi pärjätty. Nyt tilanne on tietysti toinen, kun sote-menot eivät ole enää kuntien vastuulla, mutta sitä taitaa olla turha miettiä.

Pohdintaa pitkän linjan kuntapoliitikon päässä ovat aiheuttaneet myös kriisikuntien määrittelykriteerit. Olisiko tilanne ollut toinen, jos kriteereitä olisi tarkasteltu toisin.

– Alijäämää taseessa oli kyllä paljon, mutta sen painoarvo kriisikuntamäärittelyssä on mielestäni suuri. Mutta se on vain kirjanpidollista matematiikkaa, Kujala toteaa.

. Kujala uskoo, että kuntaliitos olisi ollut helpompi hyväksyä, jos mukana olisi ollut useampi kunta ja tuloksena täysin uusi kunta.

– Nyt tämä meni niin, että Lehtimäki sulautui osaksi Alajärveä. Monella oli ja on varmasti edelleen huoli siitä, että meidät unohdetaan tänne Alajärven reunalle ja vähätkin palvelut katoavat.

Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä.

– Jos silloin melkein 15 vuotta sitten väännettiin Lehtimäen palveluiden puolesta, niin nyt taistellaan siitä, että palvelut eivät karkaa Alajärveltäkin.

. Kapinamieli nousee Kuntaliitospäätöksen aikaan Lehtimäellä ei herännyt varsinaista kapinaliikettä, vaikka liitoksen suunta olikin toinen kuin kuntalaisten toive. Vastarinta heräsi vasta myöhemmin, kun sovitut palvelut olivat vaarassa kadota kunnasta.

Kapinan laukaisi monen asian yhteisvaikutus. Yksityiset vanhusten hoivakodit oli vaarassa, ja Länsituuli joutuikin lopettamaan toimintansa, vaarassa olivat myös kirjasto ja koulu.

Syksyllä 2014 joukko lehtimäkeläisiä lähti puuhaamaan prosessia, jonka tavoitteena oli osakuntaliitos. Sana tarkoittaa jonkin kunnan osan liittämistä toiseen kuntaan. Tässä tapauksessa tavoitteena oli liittää entisen Lehtimäen kunnan alue osaksi Ähtäriä.

. Lapsuusvuosien jälkeen Lehtimäelle palannut Kari Sipilä päätyi mukaan organisoimaan osakuntaliitosta.

– Aiempien työtehtävieni vuoksi tiedottaminen medialle oli minulle luontevaa ja olin mukana tekemässä myös laskelmia, Sipilä kertoo.

Vaikka Sipilän paluumuutto tapahtui vasta kuntaliitoksen jälkeen, sanoo hän silti muuttaneensa selkeästi Lehtimäelle, ei Alajärvelle.

– Lehtimäellä on edelleen vahva identiteetti. Ja vaikka itse muutin kunnasta pois jo lapsena perheen mukana, säilyi yhteys ukkilan ja muiden sukulaisten ansiosta elävänä.

. Asukaskysely osoitti Ähtäriin Osakuntaliitoksen taustalla olleet päätyivät tekemään asukaskyselyn, johon silloisesta noin 1700 asukkaasta vastasi 681. Kysely lähetettiin jokaiseen lehtimäkeläiseen kotitalousteen.

– Tulos oli selkeä. Irtaantumista Alajärvestä kannatti 578 vastaajaa, eli 82,9 prosenttia vastanneista, Sipilä kertoo.

Lähes yhtä selkeää oli se, että uudeksi liitoskumppaniksi haluttiin Ähtäri. Sen kannalla oli 421 vastaajaa. Missään vaiheessa prosessia tavoitteena ei ollut itsenäistyminen uudelleen.

– Ehdimme jo käydä alustavia keskusteluja Ähtärin kaupungin johdon kanssa ja siellä vastaus oli varovaisen myönteinen, Sipilä kertoo.

. Jos prosessia olisi jatkettu, olisi seuraavana vuorossa ollut ensin prosessi Alajärven kaupungin kanssa ja lopulta päätöksen odottaminen valtionhallinnosta.

Suuresta innosta huolimatta prosessia ei kuitenkaan jatkettu. Muiden osakuntaliitosten tutkiminen oli osoittanut, että päätös on useammin kielteinen kuin myönteinen siirtymistä haluavien kannalta.

Ainoa isompaa aluetta ja asukasjoukkoa koskenut toteutunut osakuntaliitos oli ollut osan Sipoosta liittäminen Helsinkiin.

– Toteutuneista suurin osa oli ollut vain muutamaa taloutta koskevia. Kriteereissä on muun muassa se, että osakuntaliitos ei saa aiheuttaa haittaa kunnalle, josta osa irtautuu, Sipilä toteaa.

. Vaikka laskelmilla pystyttiin osoittamaan monta asiaa, muun muassa se, että Taimelan koulun yläluokkien lakkauttaminen ei toisi suunniteltuja säästöjä, olisi laskelmia pitänyt tehdä vielä paljon enemmän.

– Olisi tarvittu mappikaupalla selvityksiä ja muita papereita ja siihen meidän voimavarat eivät riittäneet. Mutta se pitää edelleen paikkansa, että iso osa lehtimäkeläisistä nuorista suuntaa yläkouluun muualle kuin Alajärvelle ja kaupunki menettää valtion oppilaista maksaman kotikuntakorvauksen, joka tässä tapauksessa menee Soinin kunnalle, Sipilä miettii.

Prosessi haudattiin lopulta hankaluutensa vuoksi. Se ei silti tarkoita sitä, että esimerkiksi kaikki palvelut haettaisiin Alajärveltä.

– Valinnanvapaus mahdollisti sen, että omat terveyspalvelunsa sai hankkia mistä halusi. Itsekin käyn Ähtärissä. Myös kaupan alan palveluita haetaan oman kunnan palveluiden lisäksi kuka mistäkin. Täältä on noin 30 kilometriä useampaan kuntakeskukseen ja läheskään aina asiointi ei suuntaudu Alajärvelle, Sipilä toteaa.

. Kerran lehtimäkeläinen, aina lehtimäkeläinen Kuntaliitoskipuiluista huolimatta sekä Kuisma Kujala että Kari Sipilä toteavat, että nyt eletään näin. Osakuntaliitosyrityksen jälkeen uusia irtautumisyrityksiä ei ole enää tullut ja kuntaliitokseen on hiljalleen sopeuduttu.

– Tavallista kuntalaista hallinto ei juurikaan kosketa. Tärkeintä on se, että arki toimii ja palvelut ovat edes kohtuullisesti saatavissa. Nyt ajetaan yhdessä Alajärven asioita, Kujala toteaa.

Kujala sanoo muistavansa jo, että kotikunnan kohdalle asiakirjoihin merkitään Alajärvi. Mutta toisinaan Lehtimäki tahtoo papereihin livahtaa.

– Kun pitää merkitä aika ja paikka, niin paikan nimi tahtoo alkaa ällällä, Kujala naurahtaa.

. Myös Sipilä sanoo olevansa nyt lehtimäkeläinen.

– Asuin vuosikymmenet muualla, pääosin Helsingissä. Usein minulta kysytään, kummasta pidän enemmän. Mutta ei sitä voi valita, Helsingillä ja Lehtimäellä on molemmilla omat hyvät puolensa.

. Näin kuntaliitos eteni Alajärven ja Lehtimäen valtuustot tekivät päätöksen kuntaliitoksesta 17.12.2007. Lehtimäellä päätös oli yksimielinen. Alajärvellä 24 valtuutettua äänesti liitoksen puolesta, 11 vastaan.

Yksitoista Alajärven kaupunginvaltuuston jäsentä jätti kaupunginvaltuuston päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen liitteineen.

Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2009.

Ennen liitospäätöstä Alajärven kanssa liitosselvitykset Ähtärin ja Kuortaneen kanssa olivat kaatuneet kunnanvaltuuston käsittelyssä.

Entisen Lehtimäen kunnan alueella selvitettiin osakuntaliitoksen mahdollisuutta vuosina 2014–2015. Osakuntaliitoksessa olisi haluttu erota Alajärvestä ja liitosmahdollisuutta Ähtärin kanssa selvitettiin.

Osakuntaliitos ei edennyt kuntalaiskyselyä pidemmälle.

. Juttu on osa sarjaa, jossa perehdytään Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kuntaliitoksen läpikäyneiden alueiden elämään.

Kirjaudu sisään

Katso video: Alajärven ja Lehtimäen liitto on nyt sopuisa – Yhteiselle matkalle mahtuu myös eropyrkimyksiä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje