Kaupunkikeskustojen elinvoiman alamäki on Suomessa taittunut – Seinäjoella ja Vaasassa kurjistuminen sen sijaan jatkuu

Kaupunkikeskustojen elinvoima ei osoita kohentumisen merkkejä, mutta uuden elinvoimamittauksen mukaan pahin alamäki on taittunut.

Vuosina 2019-2022 elinvoimaluku on laskenut vuosittain keskimäärin nelisen prosenttia, mutta mittausjaksolla 2021-2022 pudotus oli pienempi, runsaat kaksi prosenttia.

– Nähtävillä on pieni käännös parempaan, mutta tilannetta ei voi silti kuvata kovin hyväksi edelleenkään, tiivistää elinvoimalaskennasta vastaava keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms .

Korona nakersi osaltaan keskustojen elinvoimaa, mutta ei selitä kaikkea.

– Pandemian vaikutus ei ole ollut dramaattinen. Ravintoloiden osalta tilanne on erikoinen, sillä vaikka niihin on kohdistunut eniten rajoituksia, monin paikoin toimipaikkojen määrä on pysynyt samana tai himpun verran noussut.

Wilhelms tarkentaa, että mittauksessa on tarkasteltu vain yritysten lukumäärää eikä sitä, missä määrin poikkeusolot ovat heikentäneet niiden liiketuloksia.

Laskennassa oli mukana 37 kaupunkia. Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Tutkimuksen teettäjiä ovat kaupungit ja Elävät Kaupunkikeskustat ry.

. Elinvoima koheni vain harvoilla Vuosina 2019-2022 elinvoimalukuaan ovat onnistuneet kasvattamaan laskentaan osallistuneista keskustoista vain tilastoykkönen Naantali sekä Riihimäki, Pietarsaari, Vantaan Tikkurila, Espoon Tapiola, Porvoo, Uusikaupunki ja Kotka.

Eniten elinvoimaluku on laskenut Seinäjoella, Kouvolassa, Tornio-Haaparannassa, Vaasassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Lohjalla ja Helsingissä.

Helsingissä elinvoimaluku on ollut melko voimakkaassa pudotuksessa 2019-2021, mutta viime mittauksessa lasku loiveni.

– Helsinki on isona kaupunkina kärsinyt erityisen paljon etätyöstä. Toinen iso asia on ollut ulkomaisten matkailijoiden poissaolo. Toivottavasti turistit palaavat, jos eivät pelkää Venäjää.

Tyhjiä liiketiloja on nyt keskustoissa 11,4 prosenttia, kun niitä oli kolme vuotta sitten 10,3 prosenttia.

. Tampereella asiakkaat lähtivät liikkeelle Jääkiekon MM-kisojen virallisella kisakadulla Tampereella käy kuhina. Iso osa Tuomiokirkonkatua on muutettu väliaikaisesti kävelykaduksi, joka ohjaa ihmisvirtoja viereiselle Tampereen areenalle.

Vaatekauppa Tarjattaren ovi käy tiuhaan, kun ohikulkijat ostavat kisarekvisiittaa. Yrittäjä Tarja Hassisen mielestä Tuomiokirkonkadun muuttaminen kävelykaduksi oli hyvä idea.

– Korona oli tosi haastavaa aikaa yrittäjälle. Kun ei järjestetty mitään tapahtumia, vaatekauppa oli aika seis. Ihmiset eivät tarvinneet uusia vaatteita, kun ei ollut tilaisuuksia ja moni jäi etätöihin.

Sinnikkyys auttoi vaikean ajan yli. Nyt järjestetään niitäkin juhlia, jotka aiemmin jäivät väliin, ja vaatteitakin taas hankitaan.

Koronan ohella keskustaan on vaikuttanut raitiotien rakentaminen. Pääväylä Hämeenkatu oli pitkään remontissa ja sieltä lopetettiin yksityisautoliikenne.

– Vuonna 2019 jalkakäytäväkin revittiin täysin auki, ja liiketiloihin pääsi vain siltojen kautta, kuvailee Tammerkosken kupeessa sijaitsevan Pella’s cafen perustaja Katriina Pellas .

Sekä korona että monet eri työmaat aiheuttivat Pellaksen mukaan sen, että ihmiset eivät tulleet keskustaan. Nyt kahvila rikkoo taas myyntiennätyksiään, ja Pellas katsoo hyvin positiivisesti tulevaisuuteen.

Kirjaudu sisään

Kaupunkikeskustojen elinvoiman alamäki on Suomessa taittunut – Seinäjoella ja Vaasassa kurjistuminen sen sijaan jatkuu

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje