Kokoomuksen Nato-kanta ei yllätä, mutta pitäisikö kansalta kysyä ensin? – "Se tosiasia, että meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, vaikuttaa tilanteeseen suuresti"

Kokoomuksella on ollut kirjaus Suomen Nato-jäsenyydestä pian pari vuosikymmentä, ja radikaalisti muuttunut turvallisuuspoliittinen asema on vain vahvistanut puolueen ajatusta saada Suomi Natoon.

– Se tosiasia, että meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, vaikuttaa tilanteeseen suuresti. Venäjän uhkaavat lausunnot pelottavat, myöntää puoluevaltuustoon kuuluva Riitta Pääjärvi-Myllyaho .

Sotilaallista uhkaa ei tällä hetkellä ole, mutta Antti Tuomelan mielestä epävarmuustekijät on tunnistettava ja niihin pitää varautua.

– Jäsenyyden hakemiseen tarvitaan yhteinen parlamentaarinen tahtotila ja hakemuksen tulee olla perusteellisesti valmisteltu, jotta eduskunnalla ja Natolla sekä sen jäsenmailla on selkeä käsitys tilanteesta, hän sanoo.

Puoluevaltuustoon kuuluva Tuomela pitää tärkeänä myös sitä, että Suomi saa turvatakuut jäsenyysprosessin ajaksi.

Pääjärvi-Myllyaho kiittelee Suomen vahvoja puolustusvoimia, yleistä asevelvollisuutta, korkeaa maanpuolustustahtoa sekä laajaa ja koulutettua reserviä. Lähentymistä Naton kanssa hän pitää kuitenkin hyvänä.

– Olisi toivottavaa, että voitaisiin edetä yhdessä Ruotsin kanssa, silloin Venäjäkin suhtautuisi siihen vakavammin. Kyse ei olisi vain pienen Suomen kannanotosta vaan suuremman alueen, Pääjärvi-Myllyaho toteaa.

. Omaa näkemystä harkittava pitkään Jukka Joensuu sanoo kansalaisten pohtivan, onko Suomella lähitulevaisuudessa edessään Ukrainan kohtalo. Hänen luottamuksensa Venäjän hallintoon ja presidenttiin ovat nollassa.

– Pidän ensiluokkaisena vaihtoehtona sitä, että Suomi kutsutaan Naton jäseneksi. Se tarkoittaisi, että Suomea arvostetaan laajasti ja maa on jäsenyyden arvoinen, puoluevaltuustoon kuuluva Joensuu toteaa.

Seinäjoella tiistaina vieraillut kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko muistuttaa, ettei ole tärkeää, mitä mieltä kukin on ollut jäsenyydestä historian saatossa.

– Tärkeää on, että mietitään tilanne yhdessä ja tehdään Suomen kannalta paras ratkaisu. Se, miten asiassa edetään, onkin sitten tuhannen taalan kysymys, hän huokaa.

Kokko arvelee, että kaikki poliittiset tahot pohtivat parhaillaan, miten Suomen turvallisuus varmistetaan.

– Kansanedustajien on syytä muodostaa näkemyksensä, mutta sitä on syytä harkita monelta kannalta, missä vaiheessa kertoo sen ulos. Hyvä on olla pikkusen varovainen, sillä asia kiinnostaa muutenkin kuin vain maan sisäisesti, hän huomauttaa.

. Kokoomus Suomen Nato-suhteesta Nato-kumppanuus on Suomelle elintärkeä, ja se vaikuttaa monin tavoin Suomen ja lähialueidemme turvallisuuteen. Yhteistyö Naton kanssa varmistaa yhteensopivuuden Naton jäsenmaiden kanssa.

Kannatamme Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Se vahvistaa Suomen turvallisuutta. Suomen on haettava jäsenyyttä lähivuosina.

Kokoomuksen tavoiteohjelma

. Kansanäänestykselle ei tarvetta Jotta Nato-jäsenyys toteutuisi, edellytetään sille kansalaisten tukea. Kokoomuspoliitikot eivät kuitenkaan lähtisi järjestämään kansanäänestystä asian selvittämiseksi.

– Taisi olla niin, että kansa oli itsekin sitä mieltä, ettei missään tapauksessa pitäisi kysyä kansanäänestyksellä, Kokko huomauttaa.

Pääjärvi-Myllyahon mielestä gallupit ovat antaneet selkeän tuloksen siitä, että liittyminen nähdään tarpeellisena.

– Kansanäänestykseen voivat ulkopuoliset vaikuttaa, jopa venäläiset. Pidän viisaana, että parhaiten asioista perillä olevat tahot eli ulkopoliittinen johto yhdessä eduskunnan kanssa tekee päätöksen, hän toteaa.

Myös Tuomela nostaa esiin epävarmuustekijät, joita hän arvelee kansanäänestykseen liittyvän. Esimerkiksi hän nostaa hybridivaikuttamisen.

– Presidentillä, hallituksella ja eduskunnalla on paras käytettävissä oleva tieto jäsenhakemuksesta päättämiseksi nopealla aikataululla, Tuomela toteaa.

. Määrätietoisesti kohti Natoa Kokoomuksen puoluehallitukseen kuuluva Jesse Luhtala näkee sodan Ukrainassa katkaisseen Suomen ja Venäjän erityiseksi kuvaillun suhteen lopullisesti.

– Naapuri on osoittanut arvaamattomuutensa jälleen kerran. Vaikka Venäjä ei muodosta sotilaallista uhkaa juuri tänään, on varauduttava siihen, että arvaamaton toiminta saattaa uhata myös lähialueita, hän sanoo.

Luhtalan kanta Nato-jäsenyyteen mukailee puolueen linjaa. Hän kiittelee Tasavallan Presidenttiä, jonka johdolla on otettu konkreettisia askeleita puolustusyhteistyön syventämisessä Yhdysvaltojen kanssa.

– Kahdenvälisillä kumppanuuksilla vahvistamme nopeasti puolustuskykyä, sillä Nato-jäsenyyden hakeminen ja jäseneksi hyväksyminen ottaa aikansa. Jäsenyyttä on lähdettävä hakemaan määrätietoisesti, ja tässä on viime päivien aikana otettu oikeansuuntaisia askeleita, Luhtala sanoo.

Luhtala ei näe kansanäänestystä jäsenyydestä tarpeellisena muun muassa siitä syystä, että se pitkittää jäsenyysprosessia merkittävästi. Hän pitää riskinä myös sitä, että Venäjä pyrkisi vaikuttamaan prosessiin.

Ilkka-Pohjalainen kysyi sähköpostilla kokoomuksen puoluevaltuuston ja puoluehallituksen pohjalaisjäsenten näkemyksiä Suomen turvallisuustilanteesta.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Kokoomuksen Nato-kanta ei yllätä, mutta pitäisikö kansalta kysyä ensin? – "Se tosiasia, että meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, vaikuttaa tilanteeseen suuresti"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin