Kolmella konkarilla on kasassa yhteensä huimat yli 140 vuotta kunnallisissa luottamustehtävissä – Tätä mieltä he ovat aluevaaleista

Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa on kolme konkariluottamushenkilöä. Anna Maija Puhtimäki Kauhavalta, Raimo Rauhala Vaasasta ja Antti Niemi-Aro Kauhajoelta kertovat ajatuksiaan yhteisten asioiden hoitamisesta ja lähestyvistä aluevaaleista.

Heille on kertynyt yhteensä yli 140 vuotta kunnallisissa luottamustoimissa. Rauhala päätti uransa viime vuonna, kaksi muuta jatkavat vielä.

. Kunnallisneuvos Raimo Rauhala, 83, lähti ensimmäisen kerran kunnallisvaalien ehdokaslistalle vuonna 1964. Läpi hän meni seuraavissa vaaleissa.

– Olen ollut kiinnostunut yhteisistä asioista 15-vuotiaasta lähtien. Demareihin liityin vuonna 1958.

Miehen veivät mukanaan myös kirkkovaltuusto 40 vuodeksi, osuuskauppaliikkeen valtakunnallinen edustajisto 45 vuodeksi sekä työväen liike ja ammattiyhdistysliike ainakin 50 vuodeksi.

– Laitoin itseni likoon niin pitkään, koska olen ollut kiinnostunut vaikuttajan roolista.

Rauhala mainitsee, että hän pääsi Mauno Koiviston valitsijamieheksi kaksissa presidentin vaaleissa.

– Itse olen ollut viidesti ehdolla kansanedustajaksi.

. Vuonna 1969 Rauhala aloitti Vaasan kaupungin nuorisolautakunnan puheenjohtajana. 1990-luvulla hänet valittiin Botniahallin yhtiön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Ura kaupunginhallituksessa aukeni vuonna 1988, se kesti noin 30 vuotta.

– Jäin pois muutama vuotta sitten, oli hyvä antaa nuoremmille tilaa. Kaupunginvaltuustoon kuuluin koko ajan eli 52 vuotta, viime vaaleihin asti.

Entisaikaan luottamushenkilöt tekivät hänen mielestään enemmän yhteistyötä keskenään kuin nykyään.

– Saatiin aikaan hyviä päätöksiä ja asiat etenivät reippaasti. Nykyaikana puolueiden välistä yhteistyötä ei aina synny. Kissanhännänveto voi viedä voimat vaikuttamiselta.

Rauhala on vielä kaupungin tytäryhtiön Kiinteistö Oy Pikipruukin yhden asuntoyhtiön hallituksessa.

. Mieluummin äänestämään kuin barrikadeille Vaasalainenkin aikoo äänestää aluevaaleissa.

– Olisi tärkeää, että ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa pääsisivät tekemään vaalityötä silmätysten näin korona-aikaankin, ei pelkästään näyttöpäätteen kautta. Jos aikoo olla vaikuttaja, olisi hyvä nähdä kansaa.

Rauhala on harmissaan siitä, että vaalien äänestysprosentit ylipäätään alenevat.

– Jotkut vaativat barrikadeilla muutoksia. Kannattaisi pikemmin osallistua vaalien kautta yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. Nuoriso on lukenutta, joten kannustan osallistumaan rohkeasti, asiat eivät hoidu vain mieltä osoittamalla.

Hän pyytää, että aluevaltuustoihin ja hyvinvointialueiden muihin elimiin yltävät ottaisivat luottamustoimensa vakavasti.

Rauhala pitää suurena kysymysmerkkinä sitä, miten kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät palvelut jatkuvat.

– Toivon, että asiat menevät eteenpäin ja muutoksesta on hyötyä. Toivottavasti uudet luottamushenkilöt jaksavat puurtaa ja uusi, valtaa käyttävä elin muistaa myös veteraanit ja vanhukset.

. Kokoukset olivat peräti yliarvokkaita Antti Niemi-Aro, 69, on seurannut pikkupojasta lähtien yhteiskunnallisia asioita.

– Kun televisiosta tuli poliitikkojen keskusteluja tai vaikka presidentin uudenvuoden puhe, lähdin pihalta tupaan katsomaan ja kaverit jäivät laskettelemaan.

. Niemi-Aron koti ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta nuori aavisti, mitä puoluetta vanhempansa äänestivät.

– Osallistuin kokoomusnuorten toimintaan ja vuonna 1980 pääsin ensimmäisen kerran Kauhajoen kunnanvaltuustoon.

Hän on ollut sittemmin kahdesti kansanedustajaehdokkaana.

– Pyrkyä oli, läpi meneminen ei jäänyt kovin kauaksi.

. Niemi-Aro on ollut yhtäjaksoisesti valtuutettuna vuoteen 2010 asti. Sitten tuli kahden kauden tauko töiden vuoksi.

– En ollut vaalikelpoinen, koska johdin kunnallista Suupohjan seutupalvelukeskus Oy:tä. Jäin eläkkeelle vuonna 2016 ja tein paluun valtuustoon viime vuonna.

Mikä houkutteli tavoittelemaan jälleen valtuustopaikkaa?

– Kokoomuksen järjestöpuolelta kysyttiin minua mukaan. Olin ollut kaupunginhallituksen ja maakuntahallituksen puheenjohtajana, joten tuumailin, josko minulla olisi vielä annettavaa. Tein aktiivisesti ehdokashankintaa ja vein lopulta itsenikin listalle.

Niemi-Aro on myös Kauhajoen seurakunnan kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja ja Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja.

. Palataan vuoteen 1980. Niemi-Aro oli silloin 28-vuotias. Hän oli nuorin valtuutettu Kauhajoella.

– Aika paljon valtuustossa käyttäytyminen on muuttunut niistä ajoista. Ennen kokoukset olivat peräti yliarvokkaita.

Puheenparret ovat muuttuneet.

– Keskustelu on ollut Kauhajoellakin joskus tulikivenkatkuista ja henkilökohtaisuuksiin menevää. Ennen vanhaan jos joku oli kirkkaasti eri mieltä asioista, se ei vaikuttanut suhteisiin salin ulkopuolella.

Niemi-Aro ei ole vielä miettinyt, asettuuko ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa.

– Olen neljänneksi vanhin valtuutettu. Mennään ensin nämä neljä vuotta ja katsotaan sitten.

. Äänestää satavarmasti aluevaaleissa Hyvinvointialuekuvio ei ole Niemi-Aron mielestä paras mahdollinen.

– Mutta kun niin on päätetty, nämäkin vaalit ovat merkittävät. Aihe ei ole vielä tuttu äänestäjille. Koronan vuoksi vaalitilaisuuksia ei pidetä niin kuin niitä yleensä tapaa olla, joten ihmisten innostaminen uurnille voi olla vaikeaa ehdokkailla.

Niemi-Aron mukaan äänestäjien kannattaa aktiivisesti kysellä ehdokkailta, mitä he uskaltavat luvata.

– Suuria lupauksia tuskin kuullaan. Itseäni kiinnostaa, miten palvelut alkavat pelata, kuinka pysyvää valtion rahoitus on ja missä vaiheessa saattaa tulla aika, kun veroja pitäisi korottaa.

Vaalien äänestysprosentit tapaavat laskea, ja uhkana on, että ensimmäisissä aluevaaleissa lukemat jäävät alhaisiksi.

– Yli 50 prosentin pääseminen olisi hyvä saavutus. Meikäläisen sukupolvessa äänestämistä on pidetty velvollisuutena.

Mies tuumaa, että seuraavien polvien normaaliin elämään äänestäminen ei ole enää välttämättä kuulunut, ja moni tuumaa, ettei oma ääni merkitse mitään.

– Onneksi voimme nykyään äänestää ennakkoon vaikka kauppareissulla.

. Valituille tulee Niemi-Aron mielestä tosi suuri valta.

– On siinä aluevaltuustoon pääsevillä opettelemista. On kritisoitu, että ehdolla on kansanedustajia ja valtuutettuja, mutta kyllä kokemusta tarvitaan.

Hänestä on suuri vaara, että valtuutettujen joukko keskittyy keskuspaikoille, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoelle.

– Pieniin kuntiin ei kovin liikene paikkoja. On aivan satavarma, että äänestän aluevaaleissa. Näen tuttuja nimiä listalla ja seuraan, mitä mieltä he ovat asioista.

. Pitää lautakuntatyöskentelystä Kauhavan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluva Anna Maija Puhtimäki, 71, kertoo, että hän aloitti 49 vuotta sitten keskustalaisena luottamushenkilönä.

Hän oli ensimmäisen kerran ehdolla vuoden 1972 kunnallisvaaleissa.

– Olin 22-vuotias ja toimin keskustanuorissa. Minulla oli mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin, ja halusin vaikuttaa erityisesti paikkakuntani liikunta- ja urheilupuoleen.

Keihästä aiemmin heittänyt ei mennyt vaaleissa läpi, mutta ovi avautui liikuntalautakuntaan. Pesti kesti vuoteen 1992 asti.

. Myöhemmin Puhtimäki on toiminut esimerkiksi nuoriso-, vapaa-aika- ja tarkastuslautakunnissa. Puheenjohtajaksi hänet valittiin vapaa-aikalautakuntaan kahdeksi kaudeksi 1990-luvulla. Sitä ennen hän oli kaupungin tilintarkastajana.

Aktivisuus vei myös keskustan ja urheilun paikallistoiminnan kautta piiritoimintaan ja valtakunnan tasolle.

Puhtimäki on ollut 13 kuntavaaleissa. Kaupunginvaltuutettuna hän ei ole toiminut. Varavaltuutetuksi hän ylsi vuosiksi 1977–1984.

– En ole valtuustoon pyrkinyt, olen pitänyt lautakuntatyöskentelystä.

Olet usein seurannut lehteriltä valtuustokokousta. Miltä luottamustoiminta on kaiken kaikkiaan näyttänyt kuluneina vuosikymmeninä?

– Ennen ajettiin oman kaupungin etua, mentiin Kauhava edellä. Nyt pitäisi ajatella selkeästi yhteistä Kauhavaa kuntaliitoksen jälkeen. Ennenkin kylät saattoivat kamppailla saamisistaan, mutta enää ei kannattaisi ajatella nurkkakuntaisesti.

Puhtimäki ei aio olla seuraavissa kuntavaaleissa.

– Urakkani riittää.

. Hyvinvointialueiden perustamista hän ei katso hyvällä.

– Kunnallishallintohan perustettiin aikoinaan kuntalaisia ja palveluja varten. Kaikki vaalit ovat kuitenkin tärkeitä. Annan ääneni eräälle kauhavalaiselle kokeneelle henkilölle.

Puhtimäki seuraa, miten Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue alkaa järjestää kunnilta siirtyviä toimintoja ensi vuoden alusta.

– Kaupungille jäävät lautakunnat ja palvelut korostuvat omassa toiminnassamme tulevaisuudessa. On hyvä, että saimme uuden hyvinvointikeskuksen rakentumaan Kauhavalle, mutta sosiaali- ja terveysalan hallinto siirtyy kauemmaksi, kun sote-uudistus toteutuu.

Fri, 8/12

Kirjaudu sisään

Fri, 8/12

Kolmella konkarilla on kasassa yhteensä huimat yli 140 vuotta kunnallisissa luottamustehtävissä – Tätä mieltä he ovat aluevaaleista

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin