Konfliktipuun käytölle loppu – "Kenellä koivikoita on, nyt on mahdollisuus panna niitä kuntoon"

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksia on muun muassa se, että suomalainen puu- ja metsäteollisuus ei enää käytä niin kutsuttua konfliktipuuta.

– Tähän velvoittavat metsäsertifioinnit PEFC ja FSC, vaikka lain asemaa niillä ei olekaan. Suomalainen teollisuus käyttää lähestulkoon sataprosenttisesti vain sertifikaatit täyttävää raakapuuta. Venäjältä tuodun puun käyttö loppuu, ellei ole jo loppunutkin, toteaa elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen Suomen metsäkeskuksesta.

– Kotimaisen puun kysyntää se lisää, ettei Venäjältä ole enää tuontia. Venäjältä on tuotu pääasiassa koivukuitupuuta sekä haketta. Ainakin koivukuitupuun kysyntä varmasti kasvaa kotimaassa.

. Koivu kasvaa yleensä sekapuustona.

– Kenellä koivikoita on, nyt on mahdollisuus panna niitä kuntoon, vinkkaa Ylkänen.

– Haketta on tuotu Venäjältä energiakäyttöön Itä-Suomeen ja mahdollisesti jonkin verran Länsi-Suomeenkin. Nuoren metsän hakkuista saadaan energiapuuta, ja senkin kysyntään tämän hetken tilanne vaikuttaa tosi paljon.

. Metsänkäyttöilmoitus pätee kolme vuotta Yksityismetsien hakkuuaikomusten puumäärät kasvoivat metsänkäyttöilmoitusten perusteella 36 prosenttia Etelä-Pohjanmaalla, kun vertaa vuoden 2021 lukuja edellisvuoteen.

Keski-Pohjanmaalla taas kasvua kertyi 25 prosenttia ja Pohjanmaalla 27 prosenttia, kun määriä verrataan vuoteen 2020.

Sille on täysin pätevä syynsä, miksi maaliskuussa 2022 on tarpeen käydä läpi vuoden 2021 metsänkäyttöilmoitusten hakkuuaikomustietoja.

– Metsänkäyttöilmoitus on lakisääteinen ja se täytyy tehdä vähintään kymmenen vuorokautta ennen myyntihakkuun aloittamista. Se on voimassa kolmen vuoden ajan, eli hakkuu voi toteutua vasta pitkän ajan kuluttua ilmoituksen jättämisen jälkeen, selvittää Ylkänen.

– Pääosin hakkuut kuitenkin toteutuvat kahden–kahdeksan kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

Metsäkeskus seuraa hakkuuaikomusten kehitystä metsänkäyttöilmoitusten avulla. Ilmoitus kertoo muun muassa suunnitellun hakkuun sijainnin, hakkuutavan ja antaa arvion hakattavasta puumäärästä.

. Kantoraha on metsänomistajan tuloa Etelä-Pohjanmaan yksityismetsien hakkuuaikomusten yhteenlaskettu puumäärä oli viime vuonna 3,37 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuuta tästä oli 1,6 miljoonaa kuutiota.

Pohjanmaan yksityismetsien hakkuuaikomusten summattu puumäärä puolestaan oli 2,27 miljoonaa kuutiometriä, josta tukkipuuta oli 1,03 miljoonaa kuutiota. Kantorahatuloja yksityismetsistä on täten odotettavissa Pohjanmaalle noin 80 miljoonaa euroa ja Etelä-Pohjanmaalle noin 130 miljoonaa euroa.

. Keski-Pohjanmaalle kantorahatuloja on luvassa noin 30 miljoonaa euroa, kun yksityismetsien hakkuuaikomusten puumäärä oli 0,91 miljoonaa kuutiota. Tästä tukkipuuston osuus oli 0,36 miljoonaa kuutiota.

– Kantorahatulo-termi tarkoittaa metsänomistajalle puukaupasta maksettavaa rahaa, opastaa Ylkänen.

– Vaikka osa metsänomistajista asuukin muualla, aika suuri osa puukauppaan liittyvistä rahoista jää maakunnan taloutta pyörittämään. Puunostaja maksaa koneyrittäjille: hakkuukone- ja ajokoneyrittäjille ja puutavara-autoilijoille, ja yleensä kyse on alueen omista yrittäjistä.

. Harvennushakkuut myös ilmastoteko Ylkänen tietää, että nyt on hakattu paljon tukkipuuta.

– Alueella on isoja sahoja, ja sitäkin kautta tulee kerrannaisvaikutuksia, kuten sahoihin liittyvä yritystoiminta ja työntekijöiden palkat.

Tukkipuun hakkuuaikomukset lisääntyivät Etelä-Pohjanmaalla peräti 63 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-Pohjanmaalla lisäystä oli 55 prosenttia ja Pohjanmaalla 45 prosenttia .

Ylkäsen mukaan hakkuuaikomusten kasvu kohdistui erityisesti metsien uudistushakkuisiin, joilta kertyy pääosa sahateollisuudessa tarvittavasta järeästä tukkipuusta.

– Harvennushakkuuaikomukset jäivät viime vuonna keskimääräistä alemmalle tasolle. Metsänhoidollisesti olisi tärkeää, että myös harvennushakkuut kääntyisivät jatkossa nousuun.

Harvennuksilla vahvistetaan metsien hiilensidontakykyä ja turvataan järeän tukkipuun tuotosta tulevien vuosikymmenien tarpeisiin.

– Samaan aikaan on jatkettava myös työtä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, evästää Ylkänen.

Fri, 8/12

Kirjaudu sisään

Fri, 8/12

Konfliktipuun käytölle loppu – "Kenellä koivikoita on, nyt on mahdollisuus panna niitä kuntoon"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin