<p>VAASA</p>.<p>Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Vaasan Palosaaren salmeen eli Saippuan rantaan kaavaillun asemakaavamuutoksen.</p>.<p>KHO vahvistaa hallinto-oikeuden viime vuonna tekemän päätöksen, jolla kaupunginvaltuuston tekemä asemakaavamuutos hylätään.</p>.<p>Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2018 asemakaavamuutoksen, jolla Palosaarelle rakennettaisiin uusi asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle kaavailtiin 600 asuntoa.</p>.<p>Vaasan rakennusperintöyhdistys ry valitti kaupunginvaltuuston tekmästä päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen. Kaupunginhallitus taas valitti hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:een, mutta valitus hylättiin. Päätös tuli julki tiistaina.</p>.<h2>Hajuvaikutuksia ei tutkittu riittävästi</h2>.<p>Saippuan rannan asemakaava on ollut vireillä vuodesta 2013 alkaen.</p>.<p>– Jos päätös on tuo, on vain yksi vaihtoehto ja se on prosessin uudelleen aloittaminen, kertoo Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja <strong>Päivi Korkealaakso</strong>.</p>.<p>KHO perustelee hallinto-oikeuden tavoin kaavamuutoksen hylkäämistä Påttin jätevesipuhdistamosta aiheutuvien hajuhaittojen puuttellisella tutkimisella. Jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelylaitos olisi sijainnut lähimmillään 70 metrin päässä uuden asuinalueen kerrostalojen rakennusaloista.</p>.<p>Päätöksessä todetaan, että puhdistamon hajuvaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi eri vuodenaikoina erilaisissa sääolosuhteissa tai puhdistamon toiminnan poikkeustilanteissa eikä selvityksiin sisälly tietoja puhdistamon lähialueella jo asuvien henkilöiden kokemasta hajuhaitasta.</p>.<p>Kaupunginhallitus esitti KHO:lle tekemässään valituksessa, että selkeää tunnistettavaa hajua esiintyy vain hyvin pienessä osassa saippuatehtaan aluetta ja hajuhaitta on huomioitu kaavassa esimerkiksi rakennusratkaisuilla.</p>.<p>– Jossain päin Suomea tässäkin kaavassa tehtyjä matemaattisia hajunleviämismallinmuksia on jo hyväksytty. Meidän on nyt käytävä viranomaisten kanssa läpi, että mikä on riittävä selvitysten taso. Nyt olimme menneet oletuksella, että tämä riittää, Korkealaakso sanoo.</p>.<p>Hän alleviivaa, että entiselle teollisuusalueelle tehtävä asemakaavoitus on aina aikaavievää. Oman aikalisäyksen Saippuan rannan kaavaan tuo sen läheisyydessä oleva jätepuhdistamo.</p>.<p>– Ei se ole ihan peruskeissi, että jätepuhdistamon viereen rakennetaan. Mutta taustaselvityksiä ja vaikutusten arviointia on tässä kaavassa tehty enemmän kuin mitä minun aikanani missään kaavassa on tehty.</p>.<h2>Maankäyttömaksut sivu suun</h2>.<p>Korkealaakso uskoo, että pitkällä aikavälillä vedenpuhdistamon toiminta muuttuu, mikä osaltaan helpottaa koko alueen muuttamista uuteen käyttöön.</p>.<p>– Kaavassa huomioitiin jo näitä [vedenpuhdistamon toiminnan] uudistuksia ja puhdistamolle annettiin rakennusoikeutta. Ajatus oli, että maankäyttömaksuilla saataisiin rahoitusta muutokseen, mitä siellä pitääkin tehdä.</p>.<p>YIT omistaa asemakaava-alueella olevat maat, ja yhtiön oli tarkoitus aloittaa alueen rakennustyöt. Maankäyttösopimuksessa oli määritelty tontin arvonnoususta korvaus, joka olisi ollut miljoonia euroja. Osa summasta oli tarkoitettu käytettäväksi jätevedenpuhdistamon investointeihin.</p>.<p>Pohjalainen uutisoi viime vuonna, että lieteyksikön siirto kauemmas asutuksesta ja sen kattaminen juuri oikeudenkin esille nostamien hajuhaittojen vähentämiseksi maksaa kolme miljoonaa euroa. Urakasta noin 70 – 80 prosenttia piti kattaa maankäyttömaksuilla.</p>.<p>Vaikka kaavoitusprosessi alkaa alusta, se ei Korkealaakson mukaan vie yhtä paljon aikaa kuin aiempi kaavoitusprosessi.</p>.<p>– Aluetta on valmisteltu eri tavoin. Tehty työ ja selvitykset voidaan huomioida uudessa kaavoitustyössä.</p>.<h2>Saippuatehtaan kuntoselvitys riittävä</h2>.<p>Hallinto-oikeuden päätös kaavan kaatamisesta perustui myös siihen, että saippuatehtaan rakennukseen tehdyt kuntoselvitykset olivat sen mukaan rakennuksen käyttötarkoituksiin nähden vajavaiset. Halinto-oikeuden mukaan niiden perusteella ei voinut arvioida, voitaisiinko rakennus esimerkiksi korjata tai muuttaa asuinrakennukseksi.</p>.<p>KHO kuitenkin katsoi, että saippuatehtaan tehdasrakennuksesta tehdyt selvitykset osoittavat rakennuksen huonon kunnon. Rakennuksen korjaaminen asuinkäyttöön tai sitä vastaavan tarkoitukseen edellyttäisi mittavia korjauksia eikä rakennus välttämättä soveltuisi asuintarkoituksiin.</p>.<p>Edit 29.12. klo 16.40: Juttua päivitetty kauttaaltaan ja lisätty Päivi Korkealaakson haastattelu.</p>.<p>Paula Kaskimaa</p>