Korona-aikana tärkeimmästä voimavarasta tuli kiellettyä – Nuoriin se iski kovimmin

Yksinäisyyttä tutkineen kasvatuspsykologian professori Niina Junttilan mukaan jokaisella meillä on tarve jonkinlaiseen määrään sosiaalisia suhteita.

– Sosiaalisuus on ihmisen perustarve, Junttila muistuttaa.

. Nuorten kohdalla yksinäisyys lähti nousuun jo ennen korona-pandemiaa, minkä aikana se edelleen lisääntyi.

– Jossain määrin nuoria syyllistettiinkin korona-aikaan siitä, että ei saa tavata muita ihmisiä ja suljettiin paikkoja. Myös vähän hävettiin sitä, että tavattiin ystäviä ja mietittiin onko se nyt oikein.

Koronarajoitusten vaikutukset sosiaaliseen käyttäytymiseen vaikuttivatkin eniten juuri nuoriin. Resilienssi eli kyky selvitä kriiseistä rakentuu Junttilan mukaan paljolti sille, että on ystäviä ja vertaisia, joiden kanssa voi käsitellä vaikeita asioita.

– Siitä, mikä on yleensä paras voimavara selvitä kriiseistä, tulikin yhtäkkiä asia, jota piti vältellä.

Yhteisöllisyys ja yhteen kuuluvuuden kokemus ovat siis aivan olennaisia selviytymisen kannalta.

– Tällä hetkellä on ehkä sellainen ilmapiiri, että jossain määrin jopa pelätään muita ihmisiä. Alun perinhän muut ihmiset olivat selviämisen kannalta välttämättömiä, koska he muodostivat lauman, joka suojeli yksilöä pedoilta, nälältä ja hädältä.

. Useita syitä Nuorten lisääntyvää yksinäisyyttä ei selitä yksi asia, kuten koronapandemia.

– Ainakin perhetekijät vaikuttavat. Kotona on vaikeuksia, on avioeroja, muuttoja, vanhempien omaa yksinäisyyttä, Junttila sanoo.

Myös koulukiusaaminen sekä sosiaalinen media voivat aiheuttaa yksinäisyyden tunnetta.

– Ehkä verrataan omia ystävyyssuhteita sellaiseen henkilöön, jolla on sosiaalisen median mukaan ainakin näennäisesti valtavasti sosiaalisia suhteita. Silloin yksinäisyyden kokemus voi vahvistua ja nuori voi alkaa vetäytyä eroon muista.

Nuoret voivat Junttilan mukaan myös kuvitella, että heillä pitäisi olla enemmän sosiaalisia suhteita kuin mitä heillä on.

– Joku kaipaa vaikka vain yhtä ystävää ja häntäkin voi nähdä harvoin. Toinen tarvitsee enemmän. Suhde toisiin ihmisiin on kuitenkin perustarve, jonka pitäisi täyttyä.

. Alun perinhän muut ihmiset olivat selviämisen kannalta välttämättömiä, koska he muodostivat lauman, joka suojeli yksilöä pedoilta, nälältä ja hädältä. Kasvatuspsykoloigian professori Niina Junttila . Yksinäisyyden torjunta perusrakenteisiin Suomeen Junttila peräänkuuluttaa asennemuutosta. Sillä hän tarkoittaa yksinäisyyteen liittyvän häpeän poistamista sekä sitä, millä tavoin me otamme toiset ihmiset huomioon.

– Itseäni harmittaa hurjasti se, että jokaisen pitäisi pärjätä yksin ja että yksinäisyys sekoitetaan valittuun tai mukavaan olotilaan. Yksin oleminen voi olla sellaista, mutta yksinäisyys on tunteena satuttavaa ja ahdistavaa tunnetta siitä, että ei ole sellaisia ihmissuhteita kuin mitä toivoisi.

Junttilan mukaan kouluilla ja varhaiskasvatuksella on oleellisen tärkeä merkitys yksinäisyyden ehkäisyssä, mutta muutakin tarvitaan ja tehdäänkin jo. Muun muassa Helsinki Missio, Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat jo tehneet paljon työtä lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi.

– Yksinäisyyden torjunta ei voi olla vain koulujen vastuulla. Sen pitäisi olla mukana koko yhteiskunnan perusrakenteissa.

Junttila on juuri alkaneen kuusivuotisen Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen rahoittaman Right to Belong –konsortion johtaja. Sen tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia erilaisissa ympäristöissä kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Kirjaudu sisään

Korona-aikana tärkeimmästä voimavarasta tuli kiellettyä – Nuoriin se iski kovimmin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Korona-aikana tärkeimmästä voimavarasta tuli kiellettyä – Nuoriin se iski kovimmin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje