<p>– Kaksi kertaa olemme häitä siirtäneet koronan vuoksi ja nyt vihdoin kolmas kerta toden sanoo. Vihkiminen on Nurmon kirkossa tänä kesänä 13.8. ja sen jälkeen hääjuhla Peräseinäjoella Sovintolassa, sanoo <strong>Maarit Brandtell</strong>.</p><p>Seinäjoen Nurmossa asuvat Brandtell ja <strong>Iiro Heino</strong> iloitsevat siitä, että pitkään odotettu hääjuhla toteutuu tänä vuonna. Pari kertoo suunnitelmien pysyneen lähestulkoon alkuperäisinä, mutta on juhlan siirtämisellä ollut omat vaikutuksensa valmisteluihin.</p><p>– Morsiusneitojen juhlamekot ovat jääneet pieniksi. Viisivuotias tyttäremme ja 15-vuotias sisareni tytär joutuvat hankkimaan uudet mekot, Brandtell kertoo.</p><p>–Jouduimme myös vaihtamaan alkuperäisen valokuvaajan, mutta onneksi saimme hyvän kuvaajan tällekin kesää. Sen sijaan kirkko, juhlapaikka ja ateriapalvelu pysyivät samoina, lisää Heino.</p>.<p>Parilla vaikuttaa olevan hyvin yhteneväiset mielipiteet hääjuhlan järjestelyistä. Häävalmisteluja on tehty yhteistyössä, mutta osa tehtävistä on sellaisia, joissa on selkeä työnjako.</p><p>– Koristeluihin en sekaannu lainkaan, naurahtaa Heino.</p><p>Brandtell sen sijaan kertoo nauttivansa koristeiden tekemisestä.</p><p>– Olemme käsityösukua. Lisäksi minulla on hyvät apulaiset lähipiiristä juhlan valmisteluissa. Osan leipomuksista teemme itse, ja myös kutsut. Yhteensä kutsuttuja on noin 100 henkilöä.</p><p>Molempien erityisenä toiveena on se, että hääjuhla kuvastaa mahdollisimman hyvin parin omaa tyyliä.</p><p>– Meidän häistä tulee rennot ja perinteiset. Ruokailun ja kahvin jälkeen iltajuhlassa on luvassa muun muassa musiikkia, Heino paljastaa.</p><p>– Hääpaikan koristelu on lämminhenkistä ja maanläheistä. Koristeluissa on käytetty esimerkiksi koivua ja juuttikangasta. Myös molempien lempivärit ovat esillä, eli vaaleanpunainen ja vaaleanvihreä, Brandtell lisää.</p>.<h2>Kirkollisten vihkimisten määrä vähentynyt</h2><p>Seurakunnista saatujen tietojen mukaan koronapandemian vuoksi hääsuunnitelmia on siirretty runsaasti myöhäisempään ajankohtaan. Vuonna 2022 kirkollisten vihkimisten määrissä ei näy kuitenkaan merkittävää lisääntymistä, kun määriä verrataan aikaisempiin vuosiin ennen koronapandemiaa.</p><p>– Peruutuksia on tullut paljon koronan vuoksi, ja osa on pitänyt väkimäärältään suunniteltua pienemmät häät parin viimeisen vuoden aikana. Tänä kesänä suosituin kuukausi meillä on heinäkuu. Vihkimisiä ei ole kuitenkaan erityisen paljon tänä kesänä verrattuna aikaan ennen koronaa, sanoo suntio <strong>Virpi Pajula-Nuydens</strong> Isonkyrön seurakunnasta.</p><p>Vaasan suomalaisessa seurakunnassa heinäkuu on suosituin vihkimiskuukausi tänä kesänä.</p><p>– Varauksia on heinäkuulle 20, kesäkuulle kahdeksan ja elokuulle 10. Toki vielä saattaa tulla muutoksia, kertoo toimistotyöntekijä <strong>Kirsi Keski-Hannula</strong>.</p><p>- Keskusteluissa on tullut esille, että parit yrittävät nyt järjestää toista tai kolmatta kertaa hääjuhliaan. Tilastoihin verrattuna kirkollisia vihkimisiä ei ole kuitenkaan merkittävästi enempää tänä vuonna, sillä kokonaisuudessaan kirkollisten vihkimisten määrä on laskusuunnassa. Lisäksi siviilivihkimiset ovat yleistyneet pareilla, joista vain toinen on seurakunnan jäsen, Keski-Hannula selvittää.</p>.<p><strong>Jatta Riihimäki</strong> Seinäjoen seurakunnan palvelutoimistosta kertoo, että Lakeuden Ristiin on tehty kesän ajalle kahdeksan vihkimisvarausta tähän mennessä.</p><p>– Törnävän kirkko on suositumpi. Tänä kesänä siellä on suosituin kuukausi elokuu, jolloin on 15 vihkimistä. Kesäkuussa on yhdeksän ja heinäkuussa 11 vihkimistä, kertoo Riihimäki.</p><p>– Vaikka koronan vuoksi hääsuunnitelmia on jouduttu siirtämään, kesällä 2022 vihkimisten määrät ovat keskimäärin samat kuin ennen koronaa. Tähän vaikuttaa tasaavasti se, että kirkollisten vihkimisten määrät ovat vähentyneet vuosien kuluessa, Riihimäki täsmentää.</p><p>Kirkkohallituksen tilastoista ilmenee, että esimerkiksi vuosina 1999–2021 kirkollisten vihkimisten määrä on laskenut vuosittain paria poikkeusvuotta lukuunottamatta. Tilastoasiantuntija <strong>Tuomo Halmeenmäen</strong> mukaan vuonna 1999 Suomessa rekisteröitiin vajaa 18 000 kirkollista vihkimistä ja vuonna 2021 vastaava luku oli vajaa 8 000. </p>.<p>Samansuuntainen kehitys on nähtävissä myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Vuonna 1999 Etelä-Pohjanmaalla rekisteröitiin 665 kirkollista vihkimistä ja vuonna 2021 määrä oli puolet pienempi, luvun ollessa 327. Pohjanmaalla vastaavat luvut olivat 553 vuonna 1999 ja 315 vuonna 2021.</p><p>Halmeenmäki muistuttaa, että kyseisessä tilastossa ovat mukana evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet ja kirkolliset vihkimiset, eli siviilivihkimisten osuus ei näy luvuissa. On myös huomattava, että siviilivihkimisen valitsevat usein sellaiset parit, joista vain toinen on kirkon jäsen.</p><p>Edelleen Halmeenmäki huomauttaa, että kyseisessä tilastossa oleviin lukuihin osaltaan vaikuttaa myös se, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten määrä on laskenut viime vuosien aikana.</p>