<p>SEINÄJOKI</p>.<p>Kuntien taloutta ei rasita pelkästään korona. Pääekonomisti <strong>Minna Punakallio </strong> Kuntaliitosta paaluttaa lähtökohdat, ja muistuttaa, että kunnilla on takanaan parikin erittäin huonoa vuotta.</p>.<p>–90-luvun alun lamassa tilanne oli toinen. Silloin kuntatalous oli kohtuullisen vahva ja kunnilla oli puskureita, hän sanoo. </p>.<p>Kuntalain velvoitteet iskevät lähivuosina useampaan kuntaan, ja Punakallion mukaan niiden velvoitteet talouden tasapainottamiseen ovat todella pahoja. </p>.<p>– Meillä on iso joukko kuntia, jotka ovat tippumassa kriisikuntamenettelyyn jo ihan taloushistoriansakin takia.</p>.<p>Koronasta tulee kunnille iso mälli, kuten Punakallio asian ilmaisee. Tarkoista euromääristä on kuitenkin vielä turhan aikaista puhua.</p>.<p>–Kysyimme ensivaikutelmia suurimmilta kunnilta, ja kuntajohtajat arvioivat varovasti, että tulot voisivat pudota karkeasti laskien 700 miljoonalla eurolla, ja sen lisäksi menot kasvaisivat 400 miljoonalla. </p>.<p>Hintalapun suuruudesta ei ole vielä minkäänlaista näkymää, eikä siihen Punakallion mukaan vaikuta pelkästään Suomen talouden pysähtymisvauhti.</p>.<p>–Erityisesti vaikuttaa se, miten muut valtiot Euroopassa sekä Yhdysvallat selviävät. </p>.<p>Valtio on luvannut tulla kuntia vastaan, mutta kuntaministeri <strong>Sirpa Paateron</strong> (sd.) maanantainen tiedotustilaisuus hallituksen kunnille suuntaamasta tukipaketista oli useimmille kuntajohtajille pettymys. Niin se oli myös Punakalliolle.</p>.<p>– Ehdottomasti olisi tarvittu selkeämpi askelmerkki siitä, mitä valtio tulee jatkossa tekemään, hän sanoo.</p>.<p>Punakallio muistuttaa, että jo hallitusohjelman perusteella on ollut täysin selvää, että valtio kompensoi sen omista päätöksistä kuntatalouteen tulevat menot. </p>.<p>–Yhteisöveroon tuleva kuoppa tullaan kompensoimaan, mutta se tarkoittaa myös sitä, että se vedetään aikanaan pois kuntien tulosta. Ei se tule lisärahana kuntiin, hän sanoo. </p>.<p>Punakallio kuunteli ministerin tiedotustilaisuutta tarkalla korvalla, ja häntä jäivät harmittamaan käytetyt sanamuodot.</p>.<p>–Se mitä sanottiin muista keinoista, oli vain, että varaudutaan, seurataan, pohditaan, tutkiskellaan ja kysellään. Tähän olisi tarvittu selkeä merkki siitä, että tietty osa kustannusten kasvusta kannetaan yhdessä tietyllä aikavälillä, hän toteaa.</p>.<p>Kunnissa odotetaan nyt huhtikuun alussa pidettävän kehysriihen päätöksiä. Sieltä on luvassa jotain tämänhetkistä tietoa konkreettisempaa.</p>.<p>–Ainakaan toistaiseksi minkäänlaista yhteistä keskustelua ei kuntien kanssa ole käyty, Punakallio sanoo.</p>.<p>Kunta toisensa jälkeen on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut ja vähintäänkin lomauttavansa henkilökuntaansa. Punakallio toivoo, että mikäli vain mahdollista, kunnat katsoisivat pidemmälle eteenpäin.</p>.<p>–Toivon, ettei nyt lähdettäisi hötkyilemään pienten muutosten, kustannuspaineiden tai tulojen muutosten mukaan vaan katsottaisiin, millaiset näkymät ovat useamman vuoden päässä, hän sanoo. </p>.<p>Kävi, miten kävi, koronan vaikutukset tulevat syömään kuntien verotuloja ja lisäämään sote-menoja. </p>.<p>–Nyt pitää tehdä kunnissa päätöksiä, jotka ovat asukkaiden kannalta järkeviä ja talouden kannalta toimivia pitkällä aikavälillä. Ne päätökset eivät yleensä ole helppoja eivätkä miellyttäviä, Punakallio huomauttaa. </p>.<p>Marja Tyynismaa</p>