Amfetamiinia käytettiin keväällä pääkaupunkiseudulla enemmän kuin koskaan aiemmin – koronarajoitukset eivät vähentäneet huumeiden käyttöä tai saatavuutta

HELSINKI

Amfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla on noussut tänä vuonna ennätyslukemiin koronaepidemiasta ja siitä johtuneista rajoituksista huolimatta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n jätevesitutkimus.

–  Amfetamiinin käyttö on kolminkertaistunut vuodesta 2013, eikä minkään jätevedestä tutkitun huumeen käytössä ole havaittu kevään aikana selkeää laskua koronan rajoitustoimista huolimatta, sanoo THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar tiedotteessa.

Poikkeusolot astuivat voimaan Suomessa maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen amfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt keskimäärin 15 prosenttia verrattuna edelliseen puolen vuoden ajanjaksoon.

–  Amfetamiinin käytön lisääntymisen ei voida osoittaa johtuvan koronan aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Tosiasia kuitenkin on, että amfetamiinin käyttö on ainakin pääkaupunkiseudulla ollut kevään aikana suurempaa kuin koskaan aiemmin, Gunnar jatkaa.

Jätevesitutkimuksen mukaan metamfetamiinin tai ekstaasin käytössä ei pääkaupunkiseudulla tapahtunut suurta muutosta. Vuosina 2013–2019 voimakkaasti kasvanut kokaiinin käyttö on viime aikoina tasaantunut ja jopa laskenut.

Poikkeusolot eivät vaikuttaneet huumeiden saatavuuteen

Myös poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta sanoo, ettei koronarajoituksilla vaikuta olleen suoranaista vaikutusta huumeiden käyttöön tai saatavuuteen, vaan nouseva trendi jatkuu.

–  Esimerkiksi rajathan eivät ole olleet aivan kiinni, vaan rahti on kuitenkin kulkenut, vaikka matkustajaliikenteessä on ollut vähennystä. Euroopastakaan ei ole tullut sellaista viestiä, että siellä huumausaineiden tuottaminen olisi vaikeutunut tai kokonaan loppunut, Saukoniemi kertoo STT:lle.

Amfetamiinista iso osa tulee Suomeen juuri muualta Euroopasta.

–  Lisäksi osalla rikollisista on varmasti ollut puskuria, kuten erilaisia maastokätköjä. Tässä puhutaan kuitenkin vain muutaman kuukauden aikaikkunasta, hän jatkaa.

Tammi-huhtikuussa kaikkien huumausainerikosten määrä kasvoi 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saukoniemen mukaan suurin osa noususta selittyy viime vuonna paljastetusta Silkkitie-tutkinnasta, jonka rikosilmoituksia on kirjattu paljon myös tämän vuoden puolella.

THL:n tutkimuksessa seurataan huumejäämien määriä jätevesissä. THL:n mukaan näin saadaan riippumatonta ja lähes reaaliaikaista tietoa huumeiden käytöstä.

Torstaina julkaistut jätevesitutkimuksen tulokset koskevat vain pääkaupunkiseutua. Kattavampi katsaus on luvassa syksyllä, jolloin saadaan tutkimustuloksia kaikkiaan 27 kaupungista lähialueineen.

Poliisilla ollut enemmän resursseja rattijuopumusten valvontaan

Alkuvuonna huumerattijuopumusepäilyjen määrä ylitti ensimmäisen kerran alkoholirattijuopumusten määrän. Koko maassa huumeet olivat osallisina yli 55 prosentissa epäillyistä rattijuopumustapauksista tammi-huhtikuussa. Helsingissä osuus oli yli 72 prosenttia.

Kaikkiaan epäiltyjä huumerattijuopumuksia tilastoitiin koko maassa runsaat 3  500. Määrä kasvoi viime vuoden vastaavasta ajasta lähes 850 tapauksella.

–  Poliisilla on ollut tavallista enemmän aikaa puuttua liikenteessä tapahtuviin juopumustapauksiin, koska esimerkiksi kaikki poliisin koulutukset on koronaviruksen takia peruttu. Lisäksi liikenne on ollut vähäisempää, joten poikkeavuudet liikennekäyttäytymisessä on pystytty huomioimaan normaalia paremmin, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Huumerattijuopumusten määrä on kasvanut voimakkaasti jo pitkään. Niissä ylivoimaisesti yleisin huume on amfetamiini.

Alkoholirattijuopumusten määrä on puolestaan pudonnut alle puoleen vuosituhannen alusta.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset