Asianajajaliitto: Oikeusprosessin hitaus vaarantaa kansalaisten oikeusturvan

HELSINKI

Asianajajaliitto on huolissaan suomalaisen oikeusprosessin hitaudesta. Liiton mukaan ihmiset eivät enää uskalla hakea oikeutta asialleen, koska käsittely kestää niin kauan. Oikeusprosessien pitkä kesto vaarantaa kansalaisten oikeusturvan, liitto katsoo.

Liiton mukaan riita-asiassa lainvoimainen ratkaisu tuli vuonna 2018 keskimäärin kahdessa vuodessa, jos korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Rikosasiassa vastaava aika on vuosi ja viisi kuukautta.

Liiton perjantaina järjestämässä Asianajajapäivässä alan asiantuntijat pohtivat, mitä prosessien keston suhteen olisi tehtävissä. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi, että ensinnäkin huomio pitäisi kiinnittää koko prosessiin sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain tuomioistuinten käsittelyaikoja.

–  Juttu voi olla poliisilla pitkään, sitten syyttäjällä yhdeksän kuukautta, niin ei se paljon lämmitä, jos rikosasia käräjäoikeudessa menee kahdessa kuukaudessa, Pöysti sanoi.

Samaa mieltä oli paneeliin osallistunut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Hän sanoi, ettei rikosasiaan asianosaiseksi joutunut tavallinen ihminen ajattele eri viranomaisten käsittelyaikoja, vaan sitä, milloin koko asia saadaan käsiteltyä loppuun.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ehdotti keinoksi sitä, että muutoksenhakua rajattaisiin nykyisestä.

–  Yleisten tuomioistuinten puolella isoin ongelma keston ja kulujen suhteen on se, että jos asiassa järjestetään uudelleen pääkäsittely hovioikeudessa. Jos niitä saadaan vähennettyä, niin ollaan menossa oikeaan suuntaan.

Jääskeläisen mukaan tulisi pyrkiä siihen, että muutoksenhaku sallittaisiin pääsääntöisesti vain asioissa, joissa kyse on virheestä tai jos asiassa on tullut uutta näyttöä.

Oikeusasiamies: Oikeusturvavakuutuksen korvauskattoa voitaisiin nostaa

Asiantuntijapaneelissa nousi esille myös oikeusprosessin kalleus. Oikeudenkäynnissä asianosainen joutuu itse kustantamaan lainopillisen apunsa, jos hänelle ei ole myönnetty oikeusapua tai valtion varoilla palkattua avustajaa.

Oikeusasiamies Jääskeläinen sanoi, että oikeusturvavakuutuksen korvaustasoa voitaisiin nykyisestä nostaa.

–  Tällä hetkellä tilanne on se, että kustannukset ovat hyvin korkeita, ja jotta varmistettaisiin, että jokainen kansalainen (uskaltaa hakea oikeutta), niin tämä vakuutuskysymys on tärkeä.

Yleisin oikeusturvavakuutuksen korvauskatto on 8  500 euroa, mikä Jääskeläisen mukaan ei riitä pitkälle.

–  Voisi jopa ainakin ajatella, että lainsäädännön keinoinkin pyrittäisiin saamaan minimi sille, mikä oikeusturvavakuutuksen korvauskatto olisi oikea.

Asiantuntijapaneeliin osallistuivat Pöystin, Toiviaisen ja Jääskeläisen lisäksi korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi ja Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset