Asiantuntija: Suomessa kannattaisi alkaa jo pohtia, miten kansalaiset voivat toimia mahdollisessa koronaviruspandemiassa

HELSINKI

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo STT:lle, että Suomessakin pitäisi alkaa valmistautua jo siihen, että koronavirus voi vaikuttaa ihmisten arkeen.

– Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ole kuulunut mitään kansalaisten suuntaan menevää ohjeistusta. Tämä on erilaista verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa tartuntatautikeskuksen hengitystieosaston johtaja on maininnut, että kansalaisten kannattaa varautua tähän ja että hyvin todennäköisesti tullaan näkemään tilanne, että virus tulee leviämään ja vaikuttamaan arkeen. Olisi hyvä, että Suomessakin siirryttäisiin tähän sanomaan.

Aivelo sanoo, että vähäisetkin tautimäärät rupeavat vaikuttamaan jo arkeen.

–  Ja kyllähän se vaikuttaa jo suomalaisten arkeen. He, jotka ovat siellä Teneriffalla hotellissa kaksi viikkoa karanteenissa, onhan se sellainen hyvin merkittävä vaikutus arkeen.

Aivelo arvioi, että terveysviranomaisten osalta valmistautuminen on sujunut hyvin. Suomessa aiemmin todettu tautitapaus havaittiin heti ja saatiin hoidettua.

– Mutta nyt olemme siinä vaiheessa, että yritetään estää taudin leviäminen ylipäätään. Jos siitä tulee pandemia, pitää alkaa pohtia, miten leviämistä hidastetaan. En ole nähnyt juurikaan sellaista toimintaa, mitä kansalaisten pitäisi tehdä.

– Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK laittoi tiedotteen, että yritykset alkaisivat pohtia viruksen vaikutuksia, mikä on hyvä, hän lisää.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi tänään, että keskussairaalassa Jyväskylässä on tutkittavana yksi ihminen mahdollisen koronavirusepäilyn vuoksi. Häneltä on otettu koronavirusnäytteet. Lisätietoja annetaan huomenna kello 9 tutkimustulosten valmistuttua. Sairaanhoitopiiri ottaa tarvittaessa yhteyttä mahdollisiin lähikontakteihin.

Sairaanhoitopiiri ei kerro tarkempia tietoja tutkittavasta henkilöstä ennen tätä.

Tutkija arvioi, että koronavirusta voisi kutsua jo pandemiaksi

Uutta koronavirusta ei vielä ole kutsuttu pandemiaksi eli maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Aivelon mukaan pandemiasta voisi kuitenkin puhua, koska tauti on levinnyt jo useille alueille eikä se ole hallinnassa.

–  Huolestuttava asia on, jos näkyy tartuntaketjuja, joiden alkuperää ei tiedetä. Jos niitä näkyy, tilanne on huono ja tilanne ei ole hallinnassa. Se tilanne on esimerkiksi nyt Italiassa, Iranissa ja Etelä-Koreassa.

– Mutta Maailman terveysjärjestö WHO ei halua kutsua pandemiaksi, koska se on latautunut termi ja pelottaa ihmisiä. Jos nimetään pandemiaksi, sillä on omat vaikutuksensa, hän sanoo.

Viruksesta tiedetään jo hämmästyttävän paljon

Aivelon mukaan koronaviruksesta sinällään on saatu kerättyä tietoa hämmästyttävän nopeasti.

–  Tiedämme viruksesta jo hämmästyttävän paljon. Siihen ovat vaikuttaneet teknologian kehitys ja tutkijoiden vapaa tiedonvälitys. Hyppy, josta kaikki tartunnat lähtivät liikkeelle, oli marraskuussa, ja tammikuun puolessavälissä tiedossamme oli jo viruksen geenisekvenssi eli viruksen geenijärjestelmä.

Joitain olennaisia tietoja koronaviruksesta ei kuitenkaan vielä tiedetä.

– Emme tiedä viruksen rakenteen perusteella, miten vaarallinen se on tai miten se leviää. Mutta viruksen rakenteen tietämisen vuoksi voidaan suunnitella rokotteita. Heti kun viruksen geenijärjestelmä saatiin tietoon, rokotekehitys alkoi.

Tutkijat ovat olleet osittain erimielisiä myös siitä, miten iso osa tautiin sairastuneista kuolee.

–  Kiinassa Hubein maakunnassa tappavuus on ollut kahden prosentin luokkaa, muualla alle prosentin luokkaa. 1–2 prosentin tappavuus on suhteellisen korkea, hän sanoo.

Jotkut asiantuntijat tosin suhtautuvat lukuihin epäilevästi.

–  He ovat kysyneet, miten tauti on levinnyt huomaamatta ja nopeasti, jos iso osa tapauksista on tappavia.

Julkisuudessa käyty vertailu influenssaan ei Aivelon mukaan ole kovin rakentavaa.

– Ne tavallaan toimivat eri aikaan ja kiertävät. Jos nyt on influenssapiikki ja saa sekä sen että koronan, se lisää molempien vaarallisuutta.

Koronavirukseen on jo alettu kehittää rokotetta, mutta asiassa menee väkisinkin oma aikansa. Muun muassa Thaimaassa ja Yhdysvalloissa on tehty kliinisiä kokeita, joissa koronavirukseen on testattu olemassa olevia lääkkeitä. Tautia on hoidettu esimerkiksi influenssa- ja hiv-lääkkeillä.

Rokotteen kehitys taas kestää aikansa.

– Vuosi on minimiaika, jolloin rokotteita yleensä saadaan suunniteltua ja päästään valmistamaan, hän sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset