Asiantuntijaryhmä: Hoivayhtiö Esperi Carella on toimintansa parantamisessa vielä paljon tekemistä

HELSINKI

Hoivayhtiö Esperi Caren perustama asiantuntijaryhmä arvioi, että yhtiöllä on toimintansa parantamisessa vielä paljon tekemistä.

Hoiva-alan asiantuntijoista koostuvan ryhmän mukaan yhtiön henkilökuntaa on kuormittanut suuri työmäärä, puutteellinen esimiestyö ja ilmapiiriongelmat.

Asiantuntijaryhmän mukaan yhtiö on kuitenkin kääntänyt kurssiaan parempaan suuntaan. Esperin johdossa ei ole vanhustenhoitokriisin puhkeamisen jälkeen enää tähdätty kasvuun, vaan huomio on ollut laadussa ja henkilöstössä, ryhmä arvioi.

–  Esperi Caressa on muun muassa vakinaistettu ja kokoaikaistettu nykyistä henkilöstöä ja rekrytoitu noin 1  500 uutta työntekijää, ryhmä kertoo tänään julkistettavan raporttinsa tiivistelmässä.

Viime keväänä nimitetty asiantuntijaryhmä perehtyi Esperi Caren toimintaan muun muassa tekemällä lukuisia käyntejä satunnaisesti valittuihin hoivakoteihin. Ryhmä tutustui myös hoivakotien asukkaille, omaisille ja henkilöstölle tehtyjen kyselyjen tuloksiin.

Ryhmän puheenjohtajana toimii geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne. Hänen mukaansa ryhmä on saanut tehdä työtään riippumattomasti.

–  Iäkkäiltä aikuisilta eli (hoivakotien) asukkailta ei välttämättä kysytä, mitä he haluavat ja mitä he tarvitsevat. Omaisia ei välttämättä kuulla silloin, kun heillä on jotain sanottavaa. Myös henkilöstö on aikaisemmin kokenut, että heitä ei kuulla, kun heillä on asiaa, Valvanne summaa ryhmän keskeisiä havaintoja.

Ryhmässä Esperin henkilöstön edustajana toimiva lähihoitaja Sini Hartikainen sanoo, että kokoaikaisia ja vakituisia työntekijöitä tarvitaan yhtiössä edelleen lisää.

Hoivaskandaali sai alkunsa vuosi sitten

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira antoi viime keväänä Esperille poikkeuksellisen määräyksen, jossa vaadittiin yhtiötä korjaamaan epäkohdat ja puutteet kaikissa vanhustenhuollon yksiköissään.

Koko hoiva-alalle levinnyt skandaali sai alkunsa vuosi sitten tammikuussa, kun Valvira keskeytti Esperin pyörittämän Ulrika-hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa. Päätöksen taustalla oli huoli asukkaiden välittömästä turvallisuudesta. Valviran mukaan yksikössä oli akuutti kriisitilanne.

Vakavia puutteita paljastui sittemmin myös muissa yhtiön yksiköissä sekä muidenkin hoivayhtiöiden ylläpitämissä hoivakodeissa.

Kohu lisäsi vanhustenhoidon puutteita koskevien ilmoitusten määrää, ja viranomaiset ovat puuttuneet laajasti hoivakotien toimintaan. Tarkastukset ovat johtaneet toiminnan keskeyttämisiin ja uhkasakkoihin.

Esperi Caren varatoimitusjohtaja Heini Pirttijärven mukaan yhtiö on ottanut kohusta opikseen.

–  Meidän strategiamme pääpainopiste oli siihen kohun alkamisajankohtaan asti ollut kasvussa, hän sanoo.

Kriisin puhjettua Esperi lopetti Pirttijärven mukaan yritysostot ja muutti strategiaansa siten, että painopiste on henkilöstössä ja laadussa.

Yhtiö tähdentää, että kyseessä on iso kulttuurin muutos, joka ei tapahdu hetkessä.

"Tuottoa ei pidä ottaa iäkkäiden ihmisten selkänahasta"

Emeritusprofessori Valvanne pitää erittäin surullisena, että vanhustenhoidon ongelmiin havahduttiin liian myöhään. Keskeisenä syynä hän näkee sen, että yksityiset hoivayhtiöt tavoittelivat kasvua liian yksisilmäisesti.

–  Ei sitä tuotosta pidä ottaa iäkkäiden ihmisten selkänahasta eikä myöskään henkilöstön selkänahasta.

Toisaalta ongelmia on ollut vuosikausia myös kunnallisissa hoitopaikoissa, Valvanne huomauttaa. Epäkohtien taustalla on myös yleisempi ajattelutapa yhteiskunnassa, hän arvioi.

–  Huomio on ollut aina vain resursseissa. Mistään muusta Suomessa ei ole puhuttu kuin mitoituksesta sen sijaan, että olisi puhuttu kaikesta muusta, mikä vaikuttaa hoivan ja elämisen laatuun.

Asiantuntijaryhmä tähdentää, että sitovan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei yksin riitä korjaamaan ongelmia.

Hoivakotien asukkaat haluavat tavallista arkea

Valvanteen mukaan hoivakotien asukkaiden keskeinen viesti on, että he haluavat tavallista arkea ja normaalia aikuisen ihmisen elämää kuten mielekästä yhteisöllistä tekemistä.

–  He eivät halua olla hoivan kohteena. He haluavat olla toimijoita. Heitä harmittaa sellainen lapsellinen puuhastelu ja viriketoiminta. He haluavat harrastustoimintaa – sellaista, mitä muutkin aikuiset tekevät.

Hoiva-alalla iso ongelma on edelleen osaavan henkilöstön saatavuus. Valvanteen mukaan vanhustyön imago pitäisi saada paremmaksi, jotta alalle hakeutuisi nuoria, jotka kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä.

–  Niitä ihmisiä, joilla on sydän paikallaan, on kyllä varmasti paljon Suomessa, mutta he eivät tällä hetkellä uskalla hakeutua vanhustyön pariin.

Myös valvojilla vastuu kriisin kärjistymisestä

Valvanne huomauttaa, että myös valvovilla viranomaisilla on osavastuunsa siitä, että vanhustenhoidon ongelmat pääsivät kärjistymään niin pahoin.

–  Valvovien viranomaisten ja kuntien, jotka ovat vastuussa näistä palveluista, olisi pitänyt puuttua jämäkämmin niihin puutteisiin, mistä he ovat varmaankin olleet hyvinkin tietoisia jo pitkään.

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoo, että viranomaiset olivat antaneet huomautuksia epäkohdista jo aiempina vuosina, mutta ne eivät tuottaneet pysyviä tuloksia.

–  Sosiaalihuollon sektorilla ei otettu vakavasti näitä valvontatoimia. Mutta me emme tienneet sitä ennen kuin se testattiin.

Henriksson ei halua vielä ottaa kantaa Esperi Caren asiantuntijaryhmän raporttiin, koska ei ole vielä tutustunut siihen. Hänen mukaansa Valviralla on edelleen Esperiä koskevia valvonta-asioita kesken.

Henriksson arvioi, että kohun jälkeen vanhustenhoidon tila on kohentunut, mutta tekemistä riittää yhä. Huolta on paitsi osaavan henkilöstön saatavuudesta, myös siitä, miten kuntien rahat riittävät pysyvään muutokseen.

–  Meillä on rohkaisevia signaaleita siitä, että sekä yritykset että kunnat ovat aidosti ryhtyneet korjaustoimiin. Samaan aikaan on myös huolestuttavia signaaleja joistakin toimintayksiköistä. Voidaan sanoa, että tilanne on päällä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi