Diakonissalaitos sai rahoitusta väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen – keskusrikospoliisi jatkaa omaa exit-toimintaansa ilman uutta tukea

HELSINKI

Diakonissalaitos kertoo käynnistävänsä exit-hankkeen, jossa tuetaan ihmisten irtautumista aatemaailmalla perustellusta väkivallasta ja ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista. Tarkoituksena on, että väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä tuetaan palaamaan takaisin yhteiskuntaan.

Tuettavat ihmiset voivat olla mukana toiminnassa, jossa väkivaltaa oikeutetaan esimerkiksi uskonnolla tai poliittisella ideologialla. Tuki sisältää ohjausta eli mentorointia ideologiaan liittyen, mielenterveyspalveluita ja käytännön apua esimerkiksi asunnon, työn tai koulutuspaikan hankkimisessa.

–  Radikalisoitumisen taustalla on useimmiten trauma tai traumaattinen kokemus, jonka seurauksena ihminen menettää perusluottamuksensa muihin ihmisiin. Epäluottamus ja pelko sekä ulkopuolisuuden kokemus etäännyttävät ihmisiä radikalisoitumisen alakulttuureihin. Exit-toiminta sisältää yksilöohjausta, jossa rakennetaan pitkäjänteisesti luottamusta ja autetaan ihmistä löytämään uutta sisältöä elämään, kertoo Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola tiedotteessa.

Tavoitteena maanlaajuinen palvelu

Rahoituksen myönsi sisäministeriö, ja rahat tulevat EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta. Diakonissalaitos pyrkii saamaan toiminnalle pysyvän rahoituksen, jotta palvelut pysyvät saatavilla jatkossakin.

Sisäministeriön kehityspäällikön Tarja Mankkisen mukaan tavoitteena on yhteistyössä viranomaisten kanssa saada aikaan maanlaajuinen järjestöjen vetämä exit-palvelu deradikalisaation tukemiseksi.

–  Diakonissalaitoksella on hyvät edellytyksen koordinoida hanketta, sillä heillä on osaamista verkostotyöskentelystä sekä työstä yhteiskunnan eri marginaaleissa ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien kanssa. Diakonissalaitos on hoitanut myös sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä yli 26 vuoden ajan, sanoo Mankkinen tiedotteessa.

Mankkinen piti hyvänä sitä, että Diakonissalaitos sai rahoitusta hankkeelle, joka toimii eräänlaisena jatkona jo päättyneelle Radinet-hankkeelle.

–  Kun Radinet-hanke päättyi, siitä jäi osaamista ja asiakkaita. Ajattelimme, että tätä järjestöpuolen hanketta olisi tärkeä jatkaa, ettei menisi hukkaan se työ, jota silloin tehtiin, ja hyvät käytännöt, joita luotiin, Mankkinen kertoo STT:lle.

Rahahanat eivät auenneet KRP:lle

Omille exit-hankkeilleen tukea hakenut keskusrikospoliisi (KRP) ei sitä tässä haussa saanut. KRP:n exit-toiminnan painopisteet ovat järjestäytyneessä rikollisuudessa ja vakavasti radikalisoituneissa, ja toiminta pyörii toistaiseksi entisenlaisena KRP:n omalla rahoituksella, kertoo rikoskomisario Antti Hyyryläinen.

–  On se selvää, että kun jäi kehittämisraha saamatta, ainakin muutamat kehityskohteet pistetään jäihin toistaiseksi. Keskitymme tähän arkiseen työhön ja olemassa olevien asiakkuuksien hoitamiseen ja mahdollisiin alkaviin asiakkuuksiin, hän kertoo.

Hyyryläinen ei halua avata tarkemmin sitä, millaisia asioita toiminnassa olisi kehitetty. Asiakkuuksien lukumääristä hän kertoo sen olevan jotain "kymmenen ja 99:n väliltä".

–  Koemme, että tähän työhön liittyy niin paljon sensitiivisiä asioita ja turvallisuusseikkoja, ettemme halua kommentoida kehittämissuuntia.

Sisäministeriön Mankkisen mukaan tarkoitus on selvittää, löytyisikö myös KRP:n hankkeille rahoitusta.

–  Lähtökohtana on ollut alusta lähtien, että kummankinlaista tarvittaisiin, hän sanoo.

Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyö on Mankkisen mukaan erittäin tärkeää, koska asiakkaita deradikalisoitumista tukeviin palveluihin tulee myös viranomaisilta.

–  Sen edellytys on se, että viranomaiset pitävät palvelua luotettavana, ja sitä vahvistaa hyvä yhteistyö.

Mankkisen mukaan KRP:n hankkeelle etsitään rahoitusta EU:n tulevalla rahoituskaudella, jossa rahaa on jaossa merkittäviä määriä. Myös mahdollisuutta rahoitukselle ministeriön omista budjeteista tarkastellaan, mutta ne ovat Mankkisen mukaan tiukkoja koronakriisin takia.

–  Mutta pidämme tätä exit-toimintaa tärkeänä, koska sehän on hyvin kustannustehokasta. Yksittäinen (väkivaltainen) teko voi tulla hyvin kalliiksi, mutta tällainen ennaltaehkäisy on paljon edullisempaa, Mankkinen sanoo.

Ihmiset tavoitetaan verkostojen kautta

Diakonissalaitoksen Kantolan mukaan nyt myönnetty noin 210  000 euron tuki kattaa kolme neljäsosaa hankkeen budjetista ja loput haalitaan muualta. Rahoitusta voidaan vielä hakea esimerkiksi valtiolta, ja Diakonissalaitos on monissa hankkeissa rahoittanut itse omavastuuosuuksia.

Hankkeessa olisi Kantolan mukaan tarkoitus tavoittaa vuoden aikana muutamia kymmeniä ihmisiä niin, että toiminta vaikuttaisi heidän elämäänsä. Mutta mistä radikalismista eroonpääsyä haikailevia ihmisiä tavataan?

Kantola kertoo, että ihmisiin saadaan yhteys sellaisten toimijoiden kautta, jotka mahdollisesti tapaavat työssään tällaisia ihmisiä. Verkostossa on mukana esimerkiksi erilaisia järjestöjä, Oulun kaupunki ja Rikosseuraamusvirasto.

–  Taustalla on usein jokin trauma tai kokemus, joka on sekoittanut ihmisen pään niin, että hän on itsekin huolestunut ja haluaa siitä irti. Silloin tällaisella ammattimaisella toiminnalla voidaan auttaa heitä tästä irti, Kantola sanoo.

Nykyinen rahoitus riittää hankkeen pyörittämiseen vuoden ajan, ja toiminta aloitetaan elo–syyskuussa pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa.

Tavoitteena päästä kiinni arkeen

Kantolan mukaan radikalismista eroon pääsemisessä olennaista on se, että ihminen itse haluaa sitä ja saa ammattimaista tukea. Yhtäältä tukea annetaan siihen, että ihmisiä autetaan käsittelemään mahdollisia traumojaan ja tervehtymään niistä, ja toisaalta siihen, että heitä tuetaan arkipäiväiseen elämään siirtymisessä ja sen opettelussa. Kyse on niinkin tavanomaisista asioista kuin avusta koulutukseen tai työelämään etsiytymisessä ja siihen, miten normaalissa yhteiskunnassa tehdään arkipäivän asioita kuten kauppakäyntejä tai elokuvissa käymistä.

–  Tällaista ihan tavallista arkipäiväistä elämänrytmiä, normaalien ihmisten rytmiä kaikessa vaihtelevuudessaan. Sitä kautta ihminen voi nähdä, että elämä on mahdollista: ideologiset perustelut väkivaltaisille ajatuksille jäävät taustalle eivätkä määrää elämää.

–  Usein tällaiseen väkivaltaiseen radikalismiin liittyy vahva ideologinen tehtävätietoisuus, että pitää suorittaa jonkin järjestön jäsenenä väkivaltainen teko. Tai sitten sellainen epätoivo, että elämä on turhaa eikä sillä ole merkitystä, joten sitten voidaan lähteä tällaiselle tielle, Kantola sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset