Ei oikeutta kahteen vanhempaan – Järjestöt keräävät nimiä korjatakseen syrjivän äitiyslain

Ihmisoikeus-, lapsi- ja perhejärjestöt yrittävät saada lapsen oikeuksia vahvistavan äitiyslain uudistuksen eduskuntaan kansalaisaloitteella.

Kansalaisaloitteeseen tarvitaan 50 000 nimeä, joista on kasassa kolmannes. Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on vielä reilu kuukausi.

– Ensi viikolla aloittelemme loppukiriä ainakin sosiaalisessa mediassa, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Äitiyslain uudistus koskee perheitä, joissa naispari hankkii lapsen hedelmöityshoidolla. Tilastojen mukaan tällaisia vauvoja syntyy Suomessa noin 150 vuodessa.

Laki tunnustaa tällä hetkellä vain lapsen biologisen äidin ja toinen äiti joutuu adoptoimaan oman lapsensa syntymän jälkeen. Se vie aikaa ja aiheuttaa perheelle vaivaa ja kustannuksia.

Lisäksi esimerkiksi biologisen äidin kuoleminen synnytyksessä johtaa nyt juridisesti epävarmaan tilanteeseen lapsen kannalta, kun tällä ei ole heti syntymästään lähtien oikeutta kahteen vanhempaan.

– Toisen vanhemman adoptiolle ei ole mitään juridisia esteitä, mutta se ei ole myöskään itsestään selvä, vaan erikseen haettava asia, jossa tuomioistuin käyttää harkintaa, Jämsä sanoo.

Periaatteessa asia voi mutkistua, jos taustalla on muitakin vaatimuksia lapsen vanhemmuuden suhteen. Jämsä ei ole kuitenkaan kuullut, että tällaista olisi käytännössä tapahtunut Suomessa.

Vanhempien ero lieneekin Jämsän mukaan todennäköisempi tilanne, jossa ongelmia syntyy, jos niitä on syntyäkseen. Kaikentyyppisissä perheissä voi tapahtua pariskuntien eroja raskausaikana tai heti lapsen synnyttyä.

– Näissä tilanteissa lapsen oikeus tapaamiseen, perintöön ja elatukseen on auki, Jämsä perustelee uudistusta.

Äitiyslain uudistus muuttaisi nykytilannetta niin, että toinen äiti voisi tunnustaa puolisonsa synnyttämän lapsen omakseen, jos raskaus on alkanut hedelmöityshoitoklinikalla parin yhteisestä suostumuksesta. Isyys voidaan jo tunnustaa näin hedelmöityshoidoilla hankitun lapsen kohdalla, joten lainmuutos toisi naisparien lapset yhdenvertaiseen asemaan eri sukupuolta olevien parien lasten kanssa.

Muutos parantaisi naisparien hedelmöityshoidoilla hankkimien lasten oikeutta elatukseen ja vahvistaisi sosiaalisen vanhemman ja lapsen suhdetta vanhempien erotilanteessa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus kieltää lapsen syrjinnän hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella, eikä vanhempien sukupuoli saa vaarantaa lapsen oikeudellista asemaa.

Äitiyslain uudistus on valmisteltu normaalin lainsäädäntötyön mukaisesti oikeusministeriössä, joten se olisi monista muista kansalaisaloitteista poiketen valmis eduskunnan hyväksyttäväksi sellaisenaan.

Poikkeuksellinen tausta johtuu siitä, että edellinen hallitus valmisteli lakiesityksen voimaan saattamansa isyyslain uudistuksen rinnalla. Valmis esitys äitiyslaista jäi kuitenkin antamatta eduskunnalle kristillisdemokraattien vastustuksen takia.

Jämsä uskoo, että kunhan kansalaisjärjestöt vain saavat tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta lakiuudistukselle kerättyä, menee muutos eduskunnassa läpi poliittisen historian toisena kansalaisaloitteena.

Hänen optimisminsa perustuu muun muassa siihen, että vaikkapa tasa-arvoisesta avioliittolaista poiketen äitiyslain uudistus ei varsinaisesti muuttaisi nykyistä perhepolitiikkaa, vaan pikemminkin vain poistaisi turhaa byrokratiaa ja epävarmuutta.

Koko äitiyslain uudistamista koskeva lakiteksti on luettavissa kansalaisaloite.fi-palvelussa.

HENRIPEKKA KALLIO / LÄNNEN MEDIA

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi