Etätöissä arkiliikunta voi kohdistua vain jääkaapille ja työyhteisö ei huomaa mahdollista työuupumusta – siitä voivat kertoa väsymyksen lisäksi tunteiden hallinnan ongelmat ja kyynisyys työhön

HELSINKI

Etätyötä tekevällä yleinen aktiivisuus voi päivän aikana laskea ja oma työ voi tuntua vähemmän merkitykselliseltä, kun työyhteisön tuki jää tavallista vähäisemmäksi.

Omaa työhyvinvointiaan voi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan tarkkailla esimerkiksi sitä kautta, kokeeko työpäivän aikana työn imua.

Työn imu viittaa työhön liittyvään innostukseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Tutkimusten mukaan se vaikuttaa muun muassa työpaikan säilymiseen, työllistettävyyteen, toimeentuloon, uralla etenemiseen sekä työurien pituuteen.

Hakasen mukaan työelämästä on tyypillistä puhua haasteiden ja konfliktien kautta, jolloin työn hyvät puolet voivat jäädä keskustelussa näkymättömiksi.

–  Elämää olisi parempi hahmottaa kokonaisuutena, jossa onnistumiset yhdellä osa-alueella heijastuvat myös muille alueille. Näin esimerkiksi työtä ja perhettä ei tulisi nähdä vain keskenään kilpailevina osa-alueina, vaan mielekäs työ ja siinä opitut taidot voivat välittää hyvinvointia myös perhe-elämään, Hakanen kuvailee.

Samalla perhe voi myös tukea työstä irrottautumista esimerkiksi pikkulasten vanhemmilla, joilla siirtyminen vapaa-ajalle voi tapahtua lähes automaattisesti.

–  Lasten tuomat hyvät puolet ja vastapaino työlle voivat arjessa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, Hakanen toteaa.

Työstä ei saa tulla itsetarkoitus

Etätöiden aikana on entistä tärkeämpää huolehtia kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi arkiliikunnan väheneminen vaikuttaa heikentyneen yleiskunnon lisäksi myös mieleen, muistuttaa kansanterveystieteen dosentti Katja Borodulin Helsingin yliopistosta.

–  Etätöissä liikunta vähenee huomaamatta, mistä johtuen sitä olisi hyvä lisätä selkeästi omaan kalenteriin. Esimerkiksi puolen tunnin lenkki aina työpäivän jälkeen on helppo muistaa, ja rutiinina se auttaa irrottautumaan töistä vapaalle, Borodulin toteaa.

Innostavasta ja sopivan haastavasta työstä malttaa Hakasen mukaan myös irrottautua työpäivän päätteeksi, varsinkin jos kokee onnistuneensa tehtävissään ja saavuttaneensa tavoitteitaan.

Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan työn imu ja muu merkityksellinen tekeminen tukee hyvinvointia niin kauan, kun työstä ei tule itsetarkoitus.

Liiallisen vaativuuden taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi kokemus häpeästä tai riittämättömyydestä.

–  Riski uupumukselle ja muille ongelmille kasvaa, jos työhön ja tekemiseen paetaan elämän muita haasteita ja omia tunteita. Työn voi kokea erittäin palkitsevana, jos on tottunut kokemaan itsensä hyväksytyksi vain suoritusten ja tekemisen kautta, Kujala kertoo.

Moni herää tilaansa liian myöhään

Poikkeustilan aikana ja esimerkiksi lomautusten jälkimainingeissa moni on Kujalan mukaan joutunut kohtaamaan tunteitaan uudella tavalla ilman jatkuvaa tekemisen ja velvollisuuksien virtaa. Omia motiivejaan työskentelyyn voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa kaiken tekemisen keskellä.

–  On vaikeaa, jos töiden jälkeenkään ei pääse palautumaan, koska vapaa-aikakin täyttyy asioista, joita tulee hoitaa. Tunnollisilla ihmisillä voi varsinaisen työpäivän jälkeen alkaa vielä "toinen työpäivä" omine velvollisuuksineen, Kujala sanoo.

Apua muutokseen on Kujalan mukaan hyvä miettiä läheisten kanssa. Perheen tai ystävien kanssa voikin olla helpompi löytää yhteistä pysähtymistä vaativaa ja palauttavaa tekemistä.

–  Avun pyytäminen vaatii paljon luottamusta, mutta voi helpottaa tilanteessa, jossa omaan arkeen kaipaa muutosta, Kujala sanoo.

Työterveyslaitoksen Hakasen mukaan työuupumukseen herätään usein liian myöhään. "Olisi pitänyt" -ajattelu on tutkijan mukaan tyypillistä siinä vaiheessa, kun työkonetta ei jaksa enää avata ollenkaan.

–  Työuupumuksen tunnistamiseen ollaan parhaillaan kehittämässä liikennevalomallia, jossa työuupumuksen merkkejä tarkastellaan neljän varoitusmerkin kautta. Työuupumuksesta voivat mallinnuksen mukaan kertoa väsymyksen lisäksi myös tiedollisten toimintojen, kuten muistin heikentyminen, tunteiden hallinnan vaikeutuminen sekä kyynisyys työtä kohtaan, Hakanen kertoo.

Jos työntekijä kokee useampaa mainituista oireista, voi taustalla vaikuttaa jonkinasteinen työuupumus.

–  Merkeistä on hyvä puhua avoimesti työyhteisössä sekä esimiesten ja -naisten kanssa. Apua ja tukea on saatavilla myös etätöiden aikana, ja ratkaisuja on aina parempi pohtia yhdessä, Hakanen muistuttaa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset