EU:n elpymisvälineen koko tai lainojen ja avustusten suhde ei muuttunut huippukokouksen alla – Marin Twitterissä: Ehdotuksessa askelia oikeaan suuntaan, mutta elpymisvälineessä vielä työtä

BRYSSEL

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel pitää kompromissiehdotuksessaan ennallaan EU:n elpymisvälineen koon sekä sen sisältämien lainojen ja avustusten suhteen.

Komissio ehdotti aiemmin, että elpymisvälineen 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille avustuksina 500 miljardia euroa ja lainoina 250 miljardia euroa.

Suomen hallitus on linjannut, että elpymisväline on liian suuri ja että sen lainapainotteisuutta pitäisi lisätä. Myös niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat vaatineet elpymisvälineen lainapainotteisuutta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Twitterissä, että Michelin ehdotuksessa otetaan monivuotisen budjetin osalta joitain askelia oikeaan suuntaan, mutta elpymisvälineessä on vielä paljon työtä.

–  Tarvitsemme matalamman kokonaistason ja paremman tasapainon avustusten ja lainojen välillä, Marin tviittasi.

Michel puolusti avustuksia tiedotustilaisuudessaan sanomalla, että ne ovat tärkeitä tietyille jäsenmaille, jottei velkataakka kasvaisi kohtuuttomaksi. Avustuksilla on Michelin mukaan siten merkitystä myös sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Michelin ehdotuksen pohjalta EU-maiden johtajat neuvottelevat ensi viikon huippukokouksessa elpymisvälineestä ja monivuotisesta budjetista. Ennakoitavissa on, että keskusteluista tulee vaikeat, sillä jäsenmaiden kannoissa on vielä suuria eroja.

Michel vakuutti käyttävänsä jokaisen päivän ennen perjantaina alkavaa huippukokousta sen eteen, että yhteisymmärryksen saavuttaminen olisi mahdollista.

–  On tärkeää, että kaikki ymmärtävät, millaisia rajoitteita, herkkyyksiä ja ideoita on eri jäsenmaissa. Se on ensimmäinen askel sopimuksen mahdollistamiseksi, Michel sanoi.

Muutoksia avustusten jakoperusteisiin

Elpymisvälineen varat on tarkoitus jakaa jäsenmaille EU-budjetin ohjelmien kautta. Niihin sisältyy uusi elpymisrahasto, jonka avustusten jakoperusteet ovat herättäneet kritiikkiä. Komissio ehdotti, että avustuksia jaettaisiin jäsenmaille muun muassa bruttokansantuotteen ja edeltävien vuosien työttömyyden perusteella. Nyt Michel ehdottaa, että vuonna 2023 kriteeriksi otettaisiin työttömyyden sijaan se, miten pahasti koronaviruskriisi on iskenyt jäsenmaiden talouksiin.

Vientivetoista Suomea tämä voisi hyödyttää, sillä esimerkiksi komission talousennusteen mukaan Suomen talouskasvu on jäämässä muihin euromaihin verrattuna varsin hitaaksi.

750 miljardin euron elpymisvälineessä on poikkeuksellista se, että se on tarkoitus rahoittaa kokonaan yhteisellä lainalla.

Oikeudellinen arvio hälvensi Suomen huolia

Elpymisvälineen oikeudellinen perusta on herättänyt keskustelua Suomessa. Pääministeri Marin kommentoi aiemmin tällä viikolla, että huolet EU:n koronaelpymispaketin perussopimusten mukaisuudesta hälventyivät EU:n neuvoston oikeudellisen arvion myötä. Näin neuvotteluissa on hänen mukaansa tältä osin mahdollista edetä.

Suomi on ajanut omia kantojaan elpymispaketista eri EU-maiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Marin kertoi olleensa yhteyksissä useiden EU-maiden johtajien kanssa.

–  Haemme kumppanuuksia eri asioissa, ja olemme myös näitä kumppanuuksia eri maiden kanssa löytäneet, Marin sanoi Helsingissä keskiviikkona.

Euroopan unionin neuvoston oikeudellinen palvelu arvioi kesäkuun lopussa selvityksessään, että perussopimukset mahdollistavat komission ehdottaman elpymisvälineen kaltaisen mekanismin perustamisen. Muun muassa Suomi oli pyytänyt asiasta selvitystä.

Maatalousrahojen suunta näyttää hyvältä Suomelle

Monivuotisen budjetin kooksi Michel ehdottaa 1  074 miljardia euroa. Summa on hieman pienempi kuin mitä komissio aiemmin ehdotti. Michelin ehdotukseen sisältyvät myös jäsenmaksupalautukset tietyille nettomaksajille eli Itävallalle, Tanskalle, Saksalle, Hollannille ja Ruotsille.

Suomi vastustaa jäsenmaksukorjauksia ja on halunnut, että niistä luovuttaisiin Britannian EU-eron myötä kokonaan.

Suomikin on EU:n nettomaksaja, mutta se on valinnut strategiakseen pyrkiä saamaan yhteisestä budjetista mahdollisimman paljon irti tärkeiden alojen osalta. Suomen näkökulmasta hyödyllisiä ovat esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat, tutkimusrahoitus sekä tulossa oleva oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Maatalousrahojen osalta Michelin ehdotus nojaa komission toukokuiseen näkemykseen. Komissio muun muassa ehdotti, että elpymisvälineen kautta maatalouden kehittämisrahoihin lisättäisiin 15 miljardia euroa.

Suomea se hyödyttäisi, sillä jos 15 miljardia jaetaan jäsenmaille nykyisten kehittämisvarojen suhteessa, Suomi saisi potista noin 390 miljoonaa euroa. Näin Suomen saamat EU-maataloustuet voisivat jopa pysyä suunnilleen nykytasolla seuraavalla budjettikaudella. Lopputulosta on kuitenkin liian aikaista arvioida, sillä huippukokouksen neuvotteluissa maatalousrahoihin voi tulla vielä merkittäviä muutoksia.

- - - - -

korjattu aiempaa uutista klo 15.55. Michel ehdottaa, että jakokriteerien muutos tulisi vuodelle 2023, ei 2022.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset