EIT: Suomi loukkasi uhrien oikeutta elämään, kun Kauhajoen koulusurmaajalta ei otettu asetta pois – sisäministeri Ohisalo: "Asia on vakava"

HELSINKI

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta toiminnallaan Kauhajoen vuoden 2008 koulusurmien yhteydessä.

EIT:n mukaan Suomi rikkoi poliisin laiminlyöntien vuoksi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Päätös syntyi äänin 6–1.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi EIT:n päätöstä lyhyesti Twitterissä.

–  Asia on vakava. Perehdymme huolella päätökseen, Ohisalo kirjoittaa.

Uhrien 19 omaista olivat valittaneet tapauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomen valtio kiisti ihmisoikeusloukkauksen.

EIT ei löytänyt näyttöä siitä, että ihmisten henkeen olisi kohdistunut todellinen ja välitön vaara, josta viranomaiset olisivat tienneet tai josta heidän olisi pitänyt tietää. EIT kuitenkin katsoi, että viranomaisten olisi pitänyt varotoimena takavarikoida tekijän ase. EIT huomauttaa, että poliisi tiesi tekijän julkaisuista internetissä ja oli puhuttanut häntä ennen hyökkäystä, mutta ei takavarikoinut tämän asetta.

Tuomioistuimen mukaan aseen takavarikoiminen olisi ollut kohtuullinen varotoimi, kun otetaan huomioon epäilykset tekijän soveltuvuudesta aseen haltijaksi.

EIT:n mukaan Suomen viranomaiset laiminlöivät huolellisuusvelvoitteensa, kun nämä eivät takavarikoineet tekijän asetta.

EIT määräsi Suomen valtion maksamaan omaisille korvauksena ihmisoikeusloukkauksen aiheuttamasta aineettomasta vahingosta 30  000 euroa kotitaloutta kohden sekä aineellisesta vahingosta runsaat 31  000 euroa yhden uhrin omaiselle.

Sen sijaan EIT hylkäsi valituksen asian prosessuaalisen puolen osalta. EIT ei havainnut virheitä koulusurmien tutkinnassa.

Päätös tyydyttää uhrien omaisia

–  Ratkaisu on juuri sellainen kuin oli positiivisesti ajatellen ennakoitavissa muutoksenhakijoiden näkökulmasta, kommentoi omaisia edustava asianajaja Esa Puranen STT:lle.

Puranen sanoo ratkaisun tyydyttävän uhrien omaisia. Hänen mukaansa ratkaisu kertoo, että viimeistään EIT pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta EU:n jäsenvaltioissa.

Puranen pitää tuomioistuimen päätöstä täysin odotettuna.

–  Missään vaiheessa ei oikeastaan ollut suurempia epäilyksiä siitä, etteikö näin tulisi käymään.

Valituksen prosessuaalinen osuus, jonka EIT hylkäsi, oli Purasen mukaan toisarvoinen kysymys.

–  Tässä on koko ajan ollut keskeistä tämä ihmishenkien suojelukysymys.

Scheinin: EIT otti ratkaisussa uuden askeleen

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että ratkaisu vie EIT:n oikeuskäytäntöä hieman aiempia tapauksia pidemmälle.

Hänen mukaansa EIT on aiemmin katsonut, että yksityisen taholta tuleva väkivallan uhka voi olla valtion vastuulla, jos uhka on ollut väliton ja viranomaisten tiedossa.

Suomea koskevassa tapauksessa ei ollut vielä tiedossa välitöntä väkivallan uhkaa, joka olisi velvoittanut valtion suojelemaan potentiaalisia väkivallan uhreja.

–  Mutta sen sijaan oli aihetta sellaiseen lievään interventioon, että ase olisi otettu pois jo vähäisemmän epäilyn takia. Tämä on se uusi aspekti tässä tapauksessa, Scheinin sanoo STT:lle.

Ratkaisu ei Scheininin mukaan anna aihetta lain muuttamiseen Suomessa, koska poliisi olisi voinut varotoimena ottaa aseen pois tekijältä, kuten EIT ratkaisussaan toteaa. Tarvittavat keinot olivat siis poliisin käytettävissä.

–  Siihen tämä aiheuttaa muutoksen, että poliisin pitää nyt sisäisesti ohjeistaa, että hiukan herkemmällä kynnyksellä otetaan ase pois silloinkin, kun on kyse epäillystä riskistä eikä vielä todennetusta välittömästi päälle kaatuvasta uhasta.

Scheinin huomauttaa, että EIT:n antama päätös on jaostoratkaisu. Suomen valtio voi vielä pyytää uutta käsittelyä EIT:n suuressa jaostossa.

Käsiaselupien saamista vaikeutettiin Suomessa Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen. Vuonna 2011 voimaan tulleet lakimuutokset velvoittavat lääkäreitä ilmoittamaan poliisille mahdollisista riskihenkilöistä. Lisäksi poliisi voi pyytää hakijan terveystietoja lääkäriltä.

Käsiaseluvan hakijalla on oltava kouluttajan antama todistus vähintään kaksi vuotta kestäneestä ampumaurheiluharrastuksesta.

Samalla aselupien yleinen ikäraja nousi 18 vuoteen ja käsiaseiden kuten pistoolien ja revolverien ikäraja 20 vuoteen.

Poliisi myönsi aseluvan runsas kuukausi ennen surmia

Ensi viikon keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan 12 vuotta siitä, kun 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä.

Uhrien omaiset kokivat, etteivät suomalaiset tuomioistuimet tunnistaneet heidän oikeuksiaan.

Kauhajoen poliisi myönsi ampujalle aseen hankkimisluvan elokuussa 2008 reilu kuukausi ennen surmia, vaikka tuolloisten ohjeiden mukaan lupa olisi voitu evätä jo pelkästään sillä perusteella, että mies oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta vain vuotta aiemmin.

Mies kertoi lupahakemuksessaan, että on liittynyt paikalliseen ampumaseuraan tarkoituksenaan harrastaa tarkkuusammuntaa. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan ollut seuran jäsen, vaan hänen ampumaseuralle suorittamansa maksu oikeutti ainoastaan käyttämään ampumarataa.

Alle viikko aseluvan saamisesta hän osti verkkokaupasta itselataavan eli puoliautomaattisen pistoolin ja erilaisia ampumatarvikkeita. Myöhemmin koulusurmia tutkinut lautakunta totesi, että ampuja oli kärsinyt mielenterveysongelmista noin kymmenen vuoden ajan ja oli sairastumassa yhä vakavammin.

Videot eivät riittäneet aseen pois ottamiseen

Teko tapahtui tiistaina. Edellisenä perjantaina kaupungin puistotyöntekijä oli löytänyt koulun pihalle sytytetyn hautakynttilän. Asia jäi vaivaamaan häntä, sillä hän muisti, että vain noin kymmenen kuukautta aiemmin Jokelan koulusurmaaja oli ladannut ennakkoon koulusurma-aineistoa nettiin.

Hän löysi ruokatunnillaan netistä Kauhajoki-hakusanalla muun muassa surmaajan vain puoli vuorokautta aiemmin lataaman ampumisvideon ja muuta materiaalia. Asiasta ilmoitettiin poliisille, joka alkoi selvittää tilannetta.

Vielä samaisena perjantaina alueen päällystöpäivystäjänä toiminut Seinäjoen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö katsoi videot ja näki niissä yhteyden Jokelan koulusurmiin. Hän antoi määräyksen tavoittaa videoiden tekijä ja ottaa häneltä ase pois. Ampuja ei kuitenkaan ollut paikalla asunnossaan, eikä asuntoon menty sisälle.

Viikonloppunakaan asialle ei tehty mitään. Asian hoitaakseen ottanut rikoskomisario ei antanut aiemmin oikeudessa todistaneiden poliisien mukaan alaisilleen lupaa hakea asetta ampujan asunnolta.

Maanantaina rikoskomisario piti sen sijaan itse puhuttelun tekijälle. Ampuja sanoi videoistaan, että internetin videopalvelussa on paljon muitakin ampumista käsitteleviä videoita. Komisario antoi tekijälle vain suullisen huomautuksen, sillä hän ei mielestään löytänyt lain mukaisia perusteita aseen pois ottamiselle.

Tiistaina ampuja meni kouluun ja ampui itselataavalla pistoolillaan yhteensä 157 laukausta.

Korkein oikeus ei käsitellyt asiaa

Komisario on Suomessa tuomittu varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä oli pettymys omaisille, jotka vaativat komisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta.

EIT:ssä kyse ei ollut samojen vaatimusten uudelleenkäsittelemisestä, eikä komisario ollut syytettynä. EIT arvioi sitä, onko Suomen valtio syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen.

Uhrien omaiset vaativat aikanaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa rikoskomisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Komisario totesi käräjäoikeudessa, että hänen olisi pitänyt kokemuksensa perusteella tunnistaa vaara ja kertoi olevansa itsekin syvästi järkyttynyt tapahtumista. Käräjäoikeus vapautti komisarion syytteistä, sillä komisario teki oikeuden mukaan ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa eikä syyllistynyt huolimattomuuteen.

Syyttäjä ja omaiset veivät asian hovioikeuteen, jonka mukaan komisarion olisi pitänyt epäillä, että opiskelija käyttää asetta väärin ja ottaa se häneltä pois. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt komisariota vastuullisena kuolemista saati kouluampumisesta.

Komisario tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Seuraamuksena oli varoitus. Komisario ja omaiset hakivat valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudesta, mutta se ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa