Koronavirusepidemia laajenee Suomessa, keskussairaaloissa hoidettavana 43 potilasta – lähikontaktien välttely on yhä avainasia epidemian hillitsemisessä

HELSINKI

Suomessa on tähän päivään mennessä yhteensä 626 laboratoriovarmistettua koronaviruksen aiheuttamaa tautitapausta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Keskussairaaloissa on 43 koronaviruspotilasta, joista 12 on tehohoidossa. THL varoittaa, että riski tartunnan saamiselle on kohonnut koko Suomessa. Kaikki tartuntaketjut eivät myöskään ole enää tiedossa, mutta niitä pyritään yhä selvittämään, jotta epidemian etenemistä pystytään hidastamaan.

–  Tämä varmasti kuvastaa sitä, että meillä enenevissä määrin ollaan menossa tilanteeseen, jossa tartuntoja tapahtuu väestössä ilman, että ne suoraan liittyvät johonkin aiempaan tunnistettuun tapaukseen. Epidemia on laajenemassa Suomessa, mutta se ei tietenkään ole samassa vaiheessa kaikkialla, kertoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.

Eniten tartuntoja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa, jossa todettiin lauantaina valmistuneissa testauksissa 71 uutta koronavirustartuntaa. Kaikkiaan Husissa on tiedossa 378 varmistettua koronavirustartuntaa eli yli puolet kaikista Suomessa todetuista tartunnoista.

Lähikontaktien välttely on avainasia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi lauantaina, että vaikka esimerkiksi Uudenmaan eristäminen tai ulkonaliikkumiskiellon määrääminen eivät ole nyt ajankohtaisia, niitäkin voidaan harkita, jos nykyisiä suosituksia ja kieltoja ei noudateta. Nuorti lisää, että jos tautitilanne ei selvästi muutu pahempaan päin, ei ole syytä määrätä uusia rajoitustoimia ennen kuin nykyisten vaikutus on selvillä 2–3 viikon päästä.

–  Kaikenlaisten spekulaatioiden sijaan kannattaisi keskittyä siihen, että kaikki henkilöt noudattaisivat tämänhetkisiä ohjeita ja suosituksia siitä, kuinka näitä lähikontakteja vältetään ja minimoidaan, koska se on se avainasia. Nämä ovat erittäin suuren luokan toimenpiteitä, ja meillä ne on pystytty tekemään aikaisemmin kuin monessa muussa maassa. Niillä on mahdollista vaikuttaa epidemian kulkuun, Nuorti sanoo.

Epidemia voi palata, jos toimien purkua hätiköidään

Molekyylivirologian dosentti Petri Susi Turun yliopistosta arvioi, että hallituksen nykytoimien pääsiäiseen kestävä aikajänne on varsin hyvin mitoitettu. Hänen mukaansa toimien nyt valittu kesto ei ole ylettömän pitkä vaan perustuu ajatukseen siitä, kuinka kauan viruksen saanut voi tartuttaa sitä seuraavalle.

–  Kysymys on, meneekö tämä virus ketjussa ihmisestä toiseen, koska silloin tämä aika ei riittäisi, kun joku aina infektoituisi uudestaan. Nyt kun olemme vähän kuin karanteenissa, sitä viruksen välittymistä toisille ei toivottavasti tapahtuisi ja ketju voitaisiin saada poikki kuukauden aikajänteellä, hän sanoo.

Parhaassa tapauksessa ja hyvällä yhteistyöllä Euroopan maat voisivat Suden mukaan saada koronavirusepidemian hallintaan jopa kuukaudessa. Jos taas viruksen hillitsemiseen tähtääviä rajoituksia puretaan liian nopeasti, epidemia voi tehdä paluun.

–  Juuri uutisoitiin, että Kiinassa on havaittu ensimmäinen maan sisäinen infektio moneen viikkoon. Kun suuri osa maan väestöstä ei ole saanut altistusta, virus voi aloittaa uuden kierroksen. Tämä on se paha skenaario pitkässä juoksussa. Globaalitalous hyytyy, jos tästä tulee vielä kuukausien tai vuosien tapahtumaketju, Susi kertoo.

Oman vaikeutensa kaikenlaisten epidemioiden suitsimiseen tuo professori Nuortin mukaan se, että tilanne voi muuttua nopeasti, jolloin myös suosituksia joudutaan muuttamaan nopeasti. Kun riskiarvioita ja toimenpiteitä joudutaan tekemään samanaikaisesti, ihmisiä helposti hämmentää se, kun yhtenä päivänä kehotetaan yhteen ja toisena toiseen.

–  Se on tällaisen uuden tilanteen luonne. Koska tieto muuttuu, suositukset ja toimenpiteet muuttuvat, ja se on erittäin haastavaa viestittävää, hän sanoo.

Numerot eivät ole koko totuus

Nuortin mukaan näiden covid-19-tartuntojen todellinen määrä Suomessa on todennäköisesti monikymmenkertaisesti varmistettujen tartuntojen määrää korkeampi, koska kaikkia lieväoireisia ei testata.

Hänen mukaansa pelkkiä numeroita ei kannata ylitulkita, vaikka niiden avulla epidemian etenemistä voidaankin tietyssä määrin seurata. Luvut heijastavat sitä, kuinka paljon testejä on tehty ja mille ihmisryhmille. Testikriteerit vaihtelevat sekä maiden välillä että tilanteen mukaan niiden sisällä, joten eri lukuja ei voi myöskään kovin mielekkäästi vertailla.

–  Voi ajatella, että raportoidut tapaukset ovat jäävuoren huippu, josta meillä on tietoa, mutta sitten veden alla olevan jäävuoren isosta osasta voidaan esittää arvioita. Nämä tautitapausmäärien seurannat ovat silti tärkeitä ja hyödyllisiä, Nuorti sanoo.

Suomessa näytteitä otetaan nykyisin ensisijaisesti potilailta, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita sekä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnalta. Lieväoireisilta ja matkoilta palaavilta näytteitä otetaan edelleen lääkärin harkinnan mukaan. Oireettomia ei testata.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi