Pohjoisen rajan ylittäjistä kaikkia ei pystytä testaamaan – Ruotsiin ja takaisin liikkuvan sote-henkilöstön matkustaminen halutaan turvata

HELSINKI

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas uskoo, ettei koronaviruksen pakkotestausta voida järjestää jokaiselle pohjoisessa Ruotsin rajan ylittävälle. Runsaan rajaliikenteen testaus tullaan luultavimmin suorittamaan satunnaisotannalla ja riskimääritysten mukaisesti.

–  Kyseessä on kuitenkin valtavan paljon rajaa ylittäviä ihmisiä, ja siksi on hyvä saada selkeää ohjeistusta jatkotoimille. Mielestäni ministeriön rivakka toimenpide on erinomainen valinta tilanteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tuomassa pakkotestit ja karanteenimääräykset mahdollisimman pian Suomen rajoille. Hallituksen ottamassa kovempien keinojen linjassa pakkokaranteenin rikkomisesta voidaan määrätä sakkoa tai kolme kuukautta vankeutta.

Broas haluaa korostaa, että määrätyillä toimenpiteillä suojellaan väestön terveyttä ja halutaan estää kiihtyneen koronavirusepidemian laajentumista. Pohjoisessa Suomessa rajanylityspaikkoja on runsaasti, joista aktiivisin on Torniossa. Sen 20  000 päivittäisen rajanylityksen joukosta puolet on palaavia.

–  Siitä merkittävä osa on työmatkalaisia ja tavaraliikennettä. Kuitenkin sitä kautta kulkee myös muuta lyhyemmän ajan rajanylittämistä, kuten päivittäistavarakauppoihin liikkuvia. Olennaista on nyt odottaa ohjeistusta siitä, miten valvonta tullaan toteuttamaan, Broas painottaa STT:lle.

Terveydenhuollon työntekijöiden liikkuvuus tarkoitus turvata

Myös terveydenhuoltohenkilökuntaa liikkuu töihin Lapin sairaanhoitopiirin alueelle. STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi aiemmin tiistaina STT:lle, että sote-henkilöstön liikkuminen rajan yli halutaan turvata.

–  Heitä liikkuu jonkin verran. Kyseessä on muutamia yksittäisiä henkilöitä, joiden kotikunta on Ruotsin puolella, Broas tarkentaa oman sairaanhoitopiirinsä osalta.

Myös ministeriön toiveissa on, että sote-henkilöstön liikkuminen pystytään ylläpitämään turvallisesti.

–  Toki meidän pitää ensimmäiseksi saada ilmaantuvuusluvut Norrbottenista, missä tilanne on parantunut selkeästi. Mikäli Norrbottenin luvut laskevat Suomen ilmaantuvuuslukujen tasolle, meidän pitää pohtia, voimmeko tehdä asiassa maakuntakohtaisia ratkaisuja, Broas arvioi.

Työmatkalaiset itsessään ovat jo tässä vaiheessa olleet omaehtoisen karanteenin alaisia, mutta jatkossa pakkotestaaminen ja karanteenimääräykset koskevat heitäkin.

Henkilökohtaista ja kokonaisuuden hyötyä

Pohjoisessa Suomessa rajan yli liikkuu myös koululaisia monessa paikassa. Broas odottaa myös linjauksia heidän liikkumisestaan.

–  Maanantain tiedotustilaisuuden viesti oli, että tämä tuleva säädös tulee koskemaan kaikkia. Odotamme siitä tarkennusta, miten jatkossa toimitaan.

Broas toteaa, että karanteeniin joutuvalle tuleva tilanne tuo hyötyä sen osalta, että jokainen saa henkilökohtaista ohjausta toimiensa suhteen. Hän muistuttaa myös, että rajan yli matkustavat työntekijät saavat ansionmenetysten korvausta, jos he joutuvat olemaan karanteenissa palkatta.

–  Mielestäni viranomaiskaranteeni on hyvä asia. Se vahvistaa karanteenin alkuperäistä tarkoitusta, kuten sitä, ettei karanteenissa olevalle tule ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. Näin ollen myös riski tartuntojen leviämiselle estetään, hän tiivistää.

STM: Pakkotestit ja karanteenimääräykset rajoille mahdollisimman pian

Pakkotestit ja karanteenimääräykset tulevat rajoille mahdollisimman pian, kertoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila STT:lle. Määräyksien voimaantulon tarkkaa aikaa ei ole toistaiseksi kerrottu.

–  Pistokoemaisesti testit ja karanteenimääräykset tulevat kaikille rajoille mahdollisimman pian, mutta toki myös rajaviranomaiset tarvitsevat tässä terveysturvallisuusviranomaisten lisäksi valmisteluajan, Varhila kertoo sähköpostitse.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että riskimaista Suomeen matkustavat määrätään jatkossa viranomaispäätöksellä pakkokaranteeniin. Kiurun mukaan pakkokaranteenin rikkojat syyllistyvät terveydensuojelurikkomukseen.

Varhilan mukaan maanantaina julkistetut uudet määräykset tuovatkin merkittävänä muutoksena sen, että karanteenin rikkomisesta voidaan antaa rangaistus. Hänen mukaansa karanteenin noudattamiseen ei ole kuitenkaan kohdennettu erikseen mitään erityistä valvontaresurssia.

Pakkotestauksien ja -karanteenien määrät ovat Varhilan mukaan alussa suurempia. Matkustajamäärien laskiessa myös toimenpiteiden määrä laskee, hän lisää.

Testaukset ja karanteeniin määräämiset koskevat Varhilan mukaan kaikkia, myös työmatkalaisia, jotta edestakainen kulkeminen saadaan hallintaan.

–  Ruotsin rajan osalta on käytävä erikseen keskustelu hallituksen piirissä. Tarkoitus on turvata sielläkin sote-henkilöstön mahdollisuus liikkua työtehtävissä, koska näyttäisi, että he eivät ole tautia levittäneet, Varhila lisää.

Vaikka karanteenisäädöksiä kiristetään, ei tällä hetkellä ole kuitenkaan suunnitelmia, että matkustaminen tiettyihin maihin tai ulkomaille estettäisiin kokonaan.

–  Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia tällaiseen, koska suomalaisella on aina mahdollisuus lähteä maasta ja myös palata tänne. Tämä on keskeinen perusoikeusasia, Varhila kertoo.

Kahden viikon karanteenin määrää tartuntatautilääkäri

Koronaviruksen osalta karanteenin pituus on 14 vuorokautta. Varhilan mukaan karanteenin määrää harkinnan perusteella tartuntatautilääkäri tai hänen valvonnassaan toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö.

THL:n karanteeniohjeistuksen mukaan karanteenissa ei saa mennä töihin, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan, koska niissä lähikontaktia on vaikea välttää. Ulkona voi kuitenkin käydä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle.

Testauksesta vastaavat tartuntatautilain mukaisesti viranomaiset eli kunnat ja sairaanhoitopiirit. Varhilan mukaan edellä mainitut tahot voivat ostaa testausta myös palveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.

Karanteenimääräyksen saanut henkilö voi hakea karanteeniajalta Kelan tartuntatautipäivärahaa. Kelalla ei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tarkkaa käsitystä siitä, miten pakkokaranteenilinjaus vaikuttaisi päivärahan maksuun. Kelalla asiaa on tarkasteltu etuuspäällikkö Milla Kaitolan mukaan täysin mediatietojen valossa.

–  Tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää yksilökohtaista määräystä karanteeniin tartuntatautilääkäriltä. Meillä ei ole vielä selkeää käsitystä, mitä eilinen tiedotustilaisuus ja STM:n linjaus karanteeniasiasta tarkoittaa etuuden toimeenpanon kannalta, Kaitola kertoo STT:lle.

Kaitolan mukaan STM:ltä ei ole tullut vielä mitään virallista tiedotetta tai ohjetta siitä, millä tavalla karanteenimääräyksiä annettaisiin ja minkä viranomaisen taholta. Kela keskustelee asiasta STM:n kanssa.

STM:n Varhila kertoi aikaisemmin Helsingin Sanomille, ettei ansionmenetystä sinänsä pitäisi tapahtua. Hänen mukaansa lääkärin määräämästä karanteenista saa tartuntatautipäivärahaa, jonka suuruus vastaa palkkaa.

Moneen kysymykseen kaivataan vielä vastausta

STM:n tiistaina julkaiseman tiedotteen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suunnittelee parhaillaan toimintamallin käytännön toteutusta yhteistyössä muun muassa alueellisten viranomaisten kanssa.

Uusi toimintamalli otetaan alueellisesti asteittain käyttöön koko maassa, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole julkisuuteen vielä annettu. STM:n mukaan toimintamallin käyttöön ottoon saakka toteutetaan kohdennettuja tarkastuksia suuren riskin alueilta tuleville henkilöille.

Tiistaina iltapäivällä moni kysymys oli vielä auki pakkokaranteenien ja -testauksen käytännön järjestelyistä.

Muun muassa siitä ei ole edelleenkään tarkkaa tietoa, milloin ja missä eilen ilmoitettuja keinoja otetaan käyttöön. Toistaiseksi on myös epäselvää, miten pakkotesteihin ja pakkokaranteeniin joutuvat valitaan eri rajanylityspaikoilla.

Riskimaasta Suomeen lähiaikoina palaavaa kiinnostaa mahdollisesti myös tietää, mikä tarkalleen muuttuu verrattuna aiempaan omaehtoiseen karanteeniin, jos pakkokaranteenit otetaan käyttöön ennen hänen paluutaan.

Myös muun muassa tarkemmat karanteenimääräysten noudattamiseen liittyvät valvontatoimenpiteet ja rangaistusten antamisen reunaehdot olivat tistaina iltapäivällä vielä hämärän peitossa.

THL:n pääjohtaja HS:lle: maskisuositus tulossa torstaina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta on kertonut Helsingin Sanomille, että suositus suojaavien kasvomaskien käytöstä on tarkoitus antaa torstaina. THL järjestää silloin koronavirustilanteeseen liittyvän tiedotustilaisuuden.

Tervahaudan mukaan suositus kohdistuu erityisesti julkiseen liikenteeseen ja suosituksesta on tulossa alueellinen.

Julkisella liikenteellä tarkoitetaan Tervahaudan mukaan muun muassa itse kulkuvälineiden lisäksi linja-autojen ja junien laitureita ja odotusauloja.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa