Jalkapannasta ei ole säilöönoton korvikkeeksi, sanovat virkamiehet – "Jos henkilö leikkaa sen pois ja heittää järven pohjaan, siinähän se oli"

HELSINKI

Jalkapanta tai muu tekninen valvonta sopisi huonosti hallitusohjelman kirjaukseen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden seurannasta. Tämä on pääteltävissä sisäministeriön muistiosta, joka käsittelee kiisteltyä asiaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta".

Sisäministeriön virkamiesten laatiman muistion mukaan tekninen valvonta on kuitenkin rajoittavampaa kuin asumisvelvollisuus eikä teknistä valvontaa voida katsoa säilöönottoa korvaavaksi turvaamistoimeksi.

Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Tero Kurenmaa sanoo STT:lle, että tekninen valvonta on rajoittavampaa kuin asumisvelvollisuus, koska valvonta on koko ajan päällä. Asumisvelvollisuudessa henkilö asuu tietyssä paikassa ja hänellä on mahdollisesti velvoite ilmoittautua tietyin väliajoin asumispaikassa.

Jalkapanta tai matkapuhelin taas rajoittaisi vähemmän kuin säilöönotto, joka on turvaamistoimista raskain ja viimeinen vaihtoehto. Valvonnan välineinä ne eivät kuitenkaan Kurenmaan mukaan vastaa säilöönoton tarkoitusta, sillä niistä on mahdollista hankkiutua eroon.

Keskustelu jalkapannoista roihahti tiistaina, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi ministeriön muistion loppupäätelmänä, että jalkapannat eivät palvelisi hallitusohjelmakirjausta tarkoituksenmukaisesti. Muistio on kirjattu helmikuulle.

Jalkapanta ei aukoton

Säilöön voidaan harkinnan mukaan ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita ulkomaalaisia, jotka ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai joita epäillään rikoksesta. Lisäksi jos on perusteltua syytä olettaa, että ulkomaalainen piileskelee, pakenee tai vaikeuttaisi itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamista, hänet voidaan ottaa säilöön.

–  Eihän siihen jalkapanta auta kuin hetken aikaa. Jos henkilö leikkaa sen pois ja heittää järven pohjaan, siinähän se oli, Kurenmaa toteaa.

Tämän jälkeen voi kadota maan alle ja jäädä Schengen-alueelle elelemään. Kurenmaan mukaan teknisen valvonnan tehokas käyttöönotto edellyttäisi sitä, että poliiseilla on riittävät resurssit tavoittaa pantansa rikkonut irrottamisesta seuraavan hälytyksen jälkeen. Pannan poistamisesta tulisi tuolloin rikosseuraamus.

–  Rikospuolella pannan irrottamista seuraa pantavalvonnan muuttaminen normaaliksi vankeusrangaistukseksi. Karkotustapauksessa sen irrottaminen johtaisi tarvittaessa säilöönottoon karkotuksen toimeenpanoon asti.

Hallituksessa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tekninen valvonta tarkoittaa. Kurenmaan mukaan sisäministeriön arvio koskee teknistä valvontaa yleisesti, ei pelkästään jalkapantoja.

Arvioidaanko jalkapanta ja matkapuhelin yhtä rajoittaviksi valvontamuodoiksi?

–  Tietysti tekninen muoto ratkaisee. Kännykkä on rajoittava, mutta mitä teknistä valvontaa se on, jos jättää sen kotiin? On siis kyseenalaista, kuinka tehokas muoto se on.

Jalkapantajärjestelmä maksaisi miljoonia vuodessa

Teknisestä seurannasta voisi olla apua asumisvelvoitetta tukemaan.

–  Mutta siinäkin porukassa ne, jotka noudattavat sääntöjä, ovat vain lisävalvontaa. Ne, jotka eivät noudata sääntöjä, leikkaavat pannan irti. Eli mikä loppujen lopuksi on se hyöty, ja kuinka kallis järjestelmä kannattaa rakentaa?

Maahanmuuttoviraston karkeissa arvioissa jalkapantajärjestelmän rakentaminen ja ylläpito maksaisivat noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Arviossa ei ole mukana henkilöstökuluja. Maahanmuuttovirasto ei ole arvioinut matkapuhelimella tehtävän valvonnan hintaa.

–  Hintaa tulee sillekin, ja matkapuhelimiin liittyy suuria käytännön ongelmia, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen STT:lle.

Nuutinen sanoo, että mielikuvatasolla teknisellä valvonnalla voidaan helposti ratkaista monet avoimet kysymykset, mutta "poliisin muistio kuvaa hyvin sitä, että käytännössä se ei ehkä ihan näin tulisi menemään".

Muistiossa todetaan, että teknisen valvonnan mahdolliset hyödyt eivät ole tasapainossa siitä aiheutuvien kustannusten kanssa.

Marin: Asia käsitellään hallituksessa syksymmällä

Jalkapantavalvonnasta on ollut hallituksen sisällä ristiriitaa pitkin matkaa. Asia on ollut vihreille vaikea, kun taas keskusta on sitä kannattanut.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Säätytalolla toimittajille tänään, että asia käsitellään hallituksessa varmasti "syksymmällä". Hänen mukaansa pyrkimyksenä on löytää keino, jolla teknistä valvontaa hyödyntäen voidaan varmistaa se, että palautuksia pystytään tekemään ja ihmiset eivät katoa maan alle.

Ohisalolta kysyttiin samassa yhteydessä, minkälaisia vaihtoehtoja jalkapannalle on.

–  Hallitusohjelmassahan ei puhuta jalkapannoista. Hallitus tulee yhdessä etsimään, mitkä keinot ovat parhaat siihen, että ylipäätään tiedetään, keitä maassa on.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi