Kiinan tuontishokki vei työpaikkoja Suomesta, mutta osalla teollisuuden työntekijöistä urapolku kääntyi ylöspäin

HELSINKI

Kiinan liittyminen Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2001 lisäsi rajusti tavaratuontia Kiinasta Suomeen ja vei teollisuudesta työpaikkoja. Varsinkin rutiininomaisia kokoonpanotehtäviä tekevien työllisyys ja palkkakehitys heikkenivät.

Kaikkiin ammattiryhmiin tuontishokki ei kuitenkaan vaikuttanut pidemmällä aikavälillä kielteisesti. Erityisesti joissakin asiantuntijatehtävissä, kuten kirjanpidossa, työskenteleviä sekä toimistotyöntekijöitä kuten sihteereitä on siirtynyt parempipalkkaisiin asiantuntijatehtäviin.

Teollisuuden työuria on tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Analysoinnin kohteeksi on otettu ensi vaiheessa erityisesti tekstiiliteollisuuden yrityksiä, jotka valmistivat samankaltaisia tuotteita, joita Kiina alkoi puskea markkinoille maan vientikiintiöiden asteittaisen poiston myötä.

Kiinan tuonti Suomeen oli vielä 2000-luvun alussa miljardin euron tuntumassa. Jo vuonna 2007 tuonnin arvo oli noussut 4,5 miljardiin.

Kiristynyt kilpailu on aiheuttanut monenlaisia seurauksia yrityksille. Osa joutui ahdinkoon ja jopa lopettamaan toimintansa. Jotkut ovat siirtäneet valmistusta halvan tuotannon maihin, toiset taas alkaneet ostaa ulkomailta edullisia raaka-aineita tai välituotteita omaa tuotantoaan varten.

Ristiriitaisia vaikutuksia

–  Tuontishokille alttiissa yrityksissä henkilöstön työllisyys ja palkkakehitys ovat yleensä ottaen heikentyneet ja pitkän aikavälin kiinnittyminen työelämään on ollut vähäisempää. Suurinta vaikutus on ollut perinteisiin suorittaviin teollisuustöihin, summaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij Etlasta.

Ammattiryhmien välillä näkyy kuitenkin kiinnostavia eroja, kertovat alustavat tutkimustulokset. Globalisaation vaikutus eri työntekijäryhmiin on vaihdellut. Erityisesti toimistotyötä tekevillä on ollut suurempi todennäköisyys siirtyä asiantuntijatehtäviin, kun heitä verrataan toimistotyöntekijöihin Kiina-shokilta säästyneissä yrityksissä.

–  Asiantuntijatehtäviin siirtyvillä palkkataso on noussut jopa useita prosentteja, mikä voi selittyä kipuamisella ammattihierarkiassa ylöspäin.

Tutkimuksessa ei tarkasteltu sitä, tapahtuiko uranousu samassa vai jossain toisessa yrityksessä.

–  Toisaalta aikaisemmat tutkimukseni osoittavat, että uranousu voi tapahtua henkilön vaihtaessa yritystä, mutta aika paljon siirrytään korkeapalkkaisiin tehtäviin ihan yrityksen sisälläkin.

Perinteistä teollisuustyötä tekevät siirtyvät Maczulskij’n mukaan korkeapalkkaisiin tehtäviin enemmänkin yritystä vaihtamalla. Ammattiryhmien välillä on siten selkeä ero.

Ammatillista nousua edistää Maczulskij’n arvion mukaan se, että monet toimistotyöt vaativat analyyttista osaamista, joita tarvitaan asiantuntija- ja johtamistöissä. Työntekijöillä on usein myös melko hyvä pohjakoulutus, jota on voitu täydentää lisäopinnoilla.

Koulutus kasautuu

Opintojen jatkajiin kuului myös korkeasti koulutettuja henkilöitä, kuten johtajia, asiantuntijoita ja erityisasiantuntijoita.

Perinteisen suorittavan teollisuustyön tekijät siirtyvät paljon harvemmin aikuiskoulutukseen. Maczulskij pitää tätä huolestuttavana.

–  Koulutus kasautuu Suomessa koulutetuille. Sen sijaan henkilöt, joilla on suurin vaara jäädä työttömäksi, eivät ohjaudu opintojen pariin.

Maczulskij ja hänen tutkijaparinsa, taloustieteilijä Sari Pekkala Kerr, ovat käyttäneet tutkimuksessaan Tilastokeskuksen laajaa työntekijä-työnantaja-aineistoa palkkatietoineen vuosilta 2000–2014. Tutkimus pohjautuu myös Tilastokeskuksen teollisuuden hyödykeaineistoon sekä Tullin dataan.

"Investointeja jäi tekemättä"

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Suomessa vauhdilla. Kun Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan teollisuudessa oli työllisiä vuonna 2001 kaikkiaan 444  000, vuonna 2017 työllisten määrä oli tippunut noin 337  000 henkilöön.

Esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa työllisten määrä väheni vajaasta 20  000:sta puoleen. Metalliteollisuuden työllisten määrä laski 216  000:sta 178  000:een.

Globalisoituminen vei työpaikkoja myös Tampereen seudulta, sanoo Teollisuusliiton Pirkanmaan aluetoimitsija Antti Salonen. Kärsijöihin kuului vahva koneenrakennusteollisuus, mutta myös esimerkiksi muovikomponenttien valmistaja Perlos siirsi työtä ulkomaille ja lopetti pian kokonaan tuotantonsa Suomessa.

Kiina on Salosen mukaan edellyttänyt ulkomaisten yhtiöiden perustavan tehtaita Kiinaan, jos sinne halutaan myydä tuotteita.

–  Kun ulkomaille perustettiin tehtaita ja yritykset hakivat niistä myös alihankintaverkostoja, tänne jäi investointeja tekemättä. Investointivelka heikentää yhä kilpailukykyämme.

Suomea on Salosen mukaan kuitenkin pelastanut työvoiman hyvä koulutus ja ammattitaito sekä korkea tuottavuus. Tuotantoa on myös palautettu Suomeen. Kansainvälisillä markkinoilla arvostetaan esimerkiksi Suomessa valmistettuja poraus- ja kivenmurskauslaitteita. Kilpailu saattaa kuitenkin kiristyä esimerkiksi laivanrakennuksessa, jossa Kiina pönkittää omia telakoitaan.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa