Poliisi odottaa uusien superkameroiden keventävän autoilijoiden kaasujalkaa

HELSINKI

Poliisin uudet valvontakamerat on otettu käyttöön, mutta kestää vielä pitkään ennen kuin niiden tehosta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Kaikki tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto osoittaa poliisin mukaan kuitenkin, että valvonta yleensä ottaen laskee keskinopeuksia, mikä taas vähentää onnettomuuksia.

–  Kun keskinopeudet laskevat, niin loukkaantuneiden ja kuolleiden määrät vähenevät pitkällä aikavälillä. Tämä on ihan selkeä suuntaus ympäri maailmaa, Poliisihallituksen ylitarkastaja Heikki Ihalainen kertoo.

STT:n joulun alla julkaistusta uutisesta sai käsityksen, että olisi jo osoitettavissa, että supervalvontakamerat ovat vähentäneet onnettomuuksia ja esimerkiksi Nelostien selviäminen ilman kuolonkolareita tammi-elokuussa selittyisi uusilla kameroilla. Ensimmäinen uusi kamera asetettiin kuitenkin vasta heinäkuun puolivälissä ja tuolloin Kuutostielle.

Yhteensä supertolppia on kuluvan vuoden aikana asennettu koko maahan parisataa. Määrä on vielä vähäinen, jos sitä vertaa vanhoihin valvontakameroihin eli "linnunpönttöihin", joita on teiden varrella vajaat tuhat.

–  Kilpailutus on tehty maksimissaan 150 kameralle ja 500 tolpalle, jotka on kokonaisuudessaan tarkoitus olla asennettuna yhteensä viiden vuoden aikavälillä, Ihalainen kertoo.

Peltipoliisi ei tarkkaile vain nopeutta

Uusien kameroiden huhuttiin ennen niiden tuloa havaitsevan suurin piirtein paikatkin kuljettajan hampaista, mutta aivan näin tarkasta valvonnasta ei ole kyse. Toki tarkoilla kameroilla voisi tehdä monenlaista, mutta toistaiseksi kamerat keskittyvät nopeuksiin ja ajokäyttäytymiseen.

Kun tieliikennelaki kesäkuussa uudistuu, alkaa tolpista napsahdella liikennevirhemaksuja myös kännykkään puhumisesta ajaessa tai turvavyön käyttämättä jättämisestä.

–  Muun muassa Liikkuvan poliisin perinneyhdistys ja Autoliitto haluavat korostaa tätä vastakkainasettelua, puhutaan aina vain nopeusvalvonnasta. Tolpilla – myös niillä vanhoilla – valvotaan myös paljon muuta, Ihalainen muistuttaa.

Ihalainen luettelee koko joukon peltipoliisin valvontakohteita: punaisia päin ajaminen, katsastamattomien ajoneuvojen havaitseminen, rästissä olevat autoverot, kortittomat kuskit tai vaikkapa varastetut autot.

–  Ihan hyviä kuvia niillä vanhoillakin tolpilla tulee. Toki uusilla kameroilla, joissa on puhtaat linssit ja säädöt ihan kohdallaan, otokset ovat vieläkin parempia, Ihalainen kehuu.

Supertolppia tulee koko ajan lisää, mutta lähivuosina ne eivät tule korvaamaan vanhoja peltipoliiseja. Yksi tolppa maksaa 20 000–25 000 euroa. Kaupunkeihin asennettavat tolpat maksaa kaupunki ja maanteiden varsiin pantavat valtio.

"Tärkeintä on sakkotulojen kerääminen"

Autoilijoiden etujärjestön Autoliiton mukaan kameroita on nykyisin paikoissa, joissa nopeusrajoitus on helppo ylittää hetkellisesti tahattomasti.

–  Niistä on tehty vähän sellaisia ansoja, jotka tulevat yllättäen vastaan. Siitä voi tehdä päätelmän, että tärkeintä on sakkotulojen kerääminen, sanoo Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki.

Joutsjoen mukaan hyvää mallia sijoitteluun saisi naapurimaastamme Ruotsista, joissa kamerat on sijoitettu vaarallisiin paikkoihin, ja varustettu vielä erillisillä varoitusmerkeillä.

–  Jos liikenneturvallisuuteen pyritään, etumerkki valvontakamerasta auttaa. Silloin autoilijat tietävät varoa, ja sehän kameran perimmäinen tarkoitus tulisi olla, Joutsjoki sanoo.

---

Juttu on julkaistu alkujaan 23.12.2019 ja korjattu 2.1.2020 klo 18.15: Onnettomuuksien vähenemistä ja uusia nopeusvalvontakameroita ei voi suoraan yhdistää, toisin kuin jutussa alun perin oli tehty. Tekstin alku on tehty uusiksi ensimmäiseen väliotsikkoon asti.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi