KKO lakkautti Pohjoismaisen vastarintaliikkeen, mutta jäseniä on jo siirtynyt uusiin ryhmiin – Poliisihallitus toivoo, ettei tilanteesta tulisi oravanpyörää

HELSINKI

Korkeimman oikeuden päätös lakkauttaa uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) on merkittävä yhteiskuntarauhan ja yleisen järjestyksen kannalta, Poliisihallitus sanoo. Poliisihallitus oli lakkauttamista vaatineen kanteen takana.

Poliisihallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että PVL:n jäseniä on siirtynyt uusiin ryhmiin, joista kansallissosialistiseksi itseään kuvaava Kohti Vapautta on jo ollut keskusrikospoliisin tutkinnassa. Poliisi on epäillyt, että aiemmin väliaikaiseen toimintakieltoon määrätyn PVL:n toimintaa oli jatkettu uuden liikkeen nimissä. Rikosepäilyt ovat syyteharkinnassa.

–  Ei tietysti ole yhteiskunnan kannalta hyvä tilanne, jos tästä tulee oravanpyörä. Voisi ehkä tulla mietittäväksi, onko laissa oleva pelote – sakkorangaistus lakkautetun tai lakkautetuksi määrätyn toiminnan jatkamisesta – riittävä pelote. Onko sakon uhka riittävä, jos se ei vaikuta millään lailla siihen, että toiminta jatkuu muodossa tai toisessa, pohtii Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa STT:lle.

Lausmaan mukaan Poliisihallitus arvioi nyt, onko KKO:n päätöksellä jotain seurannaisvaikutuksia muuhun ääriliikehdintään. Hän kuitenkin korostaa, ettei toimenpiteitä ole vielä pohdittu erityisesti minkään tiedossa olevan yhdistyksen tai yhteenliittymän osalta.

–  Viranomaisen ominaisuudessa tasapuolisuuden nimissä seuraamme kaikenlaista ääriliiketoimintaa, meillä ei ole erityistä silmätikkua. Seuranta on jokapäiväistä ja toimenpiteisiin ryhtyminen ohjeistettua työtä poliisissa.

Tutkija: Muiden järjestöjen lakkauttaminen voi olla vaikeaa

Tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että PVL oli poikkeuksellinen ryhmä ja nähtäväksi jää, miten Poliisihallitus arvioi KKO:n päätöksen seurauksia.

–  Itse näkisin, että vastarintaliike oli Suomenkin kentässä varsin poikkeuksellinen ideologisessa yhdenmukaisuudessaan ja militanttiudessaan. Muista järjestöistä voi olla vaikea löytää perusteita vastaavalle prosessille, Kotonen arvioi.

Hän sanoo, että PVL oli varautunut KKO:n lakkauttamispäätökseen jo pitkään.

–  PVL:n toimintaa ei ole tässä välissä juurikaan yritetty jatkaa avoimesti PVL:n tunnuksien alla muutamia tarranliimauksia lukuun ottamatta. He ovat siirtyneet uusiin järjestöihin, minkä lisäksi osa on siirtynyt pois ainakin julkisuudesta eikä enää esiinny liikkeen nimissä. Siinä mielessä voi sanoa, ettei tämä enää hirveästi tuo muutosta PVL:n toimintaan, koska he olivat jo enemmän tai vähemmän sopeutuneet vallitsevaan tilanteeseen, Kotonen sanoi STT:lle.

Pienempiä ryhmiä, rauhallisempaa toimintaa?

Kotonen arvioi, että KKO:n ratkaisulla on kuitenkin vaikutusta muiden samankaltaisten ryhmien toimintaan.

–  KKO:n linjaus antaa näille ryhmille aika vahvan viestin siitä, mitkä ovat ne reunaehdot, joissa on mahdollista toimia. Enää ei ehkä toimita niin keskitetysti, vaan pienemmissä, hajautetuissa ryhmissä. Ryhmät pyrkivät myös mahdollisesti sopeuttamaan esimerkiksi propagandaansa näihin puitteisiin.

Kohti vapautta harjoittaa Kotosen mukaan hyvin samantyyppistä toimintaa kuin PVL aiemmin. Ryhmänä se on kuitenkin pienempi.

–  Näyttäisi siltä, että uudessa ryhmässä on jonkin verran vähemmän jäseniä kuin vastarintaliikkeessä. Jos PVL:ssä oli parhaimmillaan satakunta aktiivista jäsentä, uudessa ryhmässä heitä on siitä korkeintaan puolet.

KKO: Tavoitteena natsi-Saksaa vastaava valtiojärjestys

KKO katsoi ratkaisussaan, että PVL on toiminut olennaisesti vastoin lakia ja loukannut tai pyrkinyt loukkaamaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja perus- ja ihmisoikeuksia.

–  PVL:n tavoitteena on pitkälti natsi-Saksassa vallinnutta kansallissosialismia vastaava valtiojärjestys. PVL:n tavoitteena on luoda yhteiskunta, jossa tietty kansanryhmä on nostettu muiden yläpuolelle ja jossa rajoitetaan voimakkaasti useiden muiden tahojen perus- ja ihmisoikeuksia, oikeus totesi.

KKO:n mukaan PVL:n nettisivujen kirjoituksissa syyllistyttiin kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Oikeus katsoi myös, että väkivallan sekä rikosten tekemisen voidaan katsoa olevan osa yhdistyksen toimintaa.

–  PVL korostaa toiminnassaan voimaa ja aggressiivisuutta. PVL ei ole millään tavoin irtisanoutunut näistä teoista, vaan niitä on käsitelty puolustelevaan sävyyn esimerkiksi sen vuosikertomuksissa ja verkkosivujen kirjoituksissa. Väkivaltaisesti käyttäytyneet jäsenet ovat saaneet jatkaa toimintaansa yhdistyksessä, eivätkä teot ja tuomiot ole johtaneet sanktioihin PVL:n sisällä.

Yhdistys oli vastuussa jäsentensä teoista

PVL vetosi oikeudessa siihen, ettei yksittäisten ihmisten tekojen voida katsoa olevan yhdistyksen vastuulla. KKO arvioi asiaa toisin. Yhdistyslain asiantuntijan Lauri Tarastin mukaan linjaus on merkittävä.

–  Yhdistyksen toimintaa arvioitiin sen kautta, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut ja mitä yhdistyksestä on tullut ilmi vuosien mittaan. –  – On katsottu, että kun (jäsenen) yhteys yhdistykseen on selvä, yhdistys vastaa myös tällaisen jäsenensä toiminnasta, Tarasti sanoo.

PVL vetosi KKO:ssa myös yhdistymisvapauteen ja sananvapauteen. Oikeus katsoi kuitenkin, että yhdistys oli toiminnassaan väärinkäyttänyt näitä oikeuksia.

–  Yhdistyksen tavoitteena oli kansanvaltaisten rakenteiden kumoaminen tai muiden perus- ja ihmisoikeuksien olennainen vähentäminen. Yhdistyksen tavoitteet ja toiminta eivät saa yhdistymisvapauden tai sananvapauden suojaa, oikeus katsoi..

STT ei ole vielä tavoittanut PVL:n avustajaa kommentoimaan korkeimman oikeuden ratkaisua.

Suomessa yhdistyksen lakkauttaminen on erittäin harvinaista. Viimeksi lakkautettiin uusnatsi Pekka Siitoimen yhdistyksiä vuonna 1977.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa