Kysely: Puhelimien valvontasovellukset epidemioiden torjumiseksi jakavat kansaa – "Ihmiset näyttävät hyväksyvän valvonnan, joka ei kohdistu heihin itseensä"

HELSINKI

Suomalaiset suhtautuvat kaksijakoisesti puhelimeen asennettaviin, epidemioiden torjumiseen tarkoitettuihin valvontasovelluksiin, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) touko-kesäkuussa teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten suhtautumista erilaiseen yhteiskunnassa tapahtuvaan valvontaan.

Yli kaksi viidestä suomalaisesta hyväksyy sovellukset, lähes yhtä moni suhtautuu niihin varauksellisesti. Sovelluksiin suhtaudutaan suopeammin ikääntyneempien, koulutetumpien ja hyvätuloisempien vastaajien keskuudessa.

Suomessa teknologiayritys Solitan valmistaman koronatartuntoja jäljittävän sovelluksen pitäisi olla saatavilla alkusyksystä. KAKSin kyselyssä epidemiasovelluksista kysyttiin yleisellä tasolla.

Nettikäyttäytymisen seurannan epidemian torjumiseksi tai rikollisuuden ehkäisemiseksi hyväksyy kaksi kolmasosaa. Lähes yhtä moni hyväksyy myös puhelimiin kohdistuvan valvonnan rikollisuuden ehkäisemiseksi.

–  Ihmiset näyttävät hyväksyvän valvonnan, joka ei kohdistu heihin itseensä, tai jota he eivät koe uhkana tai epämiellyttävänä, arvioi säätiön asiamies Antti Mykkänen.

–  Ihmiset kokevat, että rikollisuuden valvonta vahvistaa omaa turvallisuutta. Sovellukset, jotka voisivat kohdistua heihin itseensä, eivät ole yhtä suosittuja.

Ulkomaisten tahojen nettiseuranta tuomitaan vahvimmin

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista ei hyväksy nettikäyttäytymisen seurantaa silloin, kun se tapahtuu kaupallisiin tarkoituksiin ja palveluiden kehittämiseksi. Suopeasti kaupalliseen seurantaan suhtautuu neljäsosa.

–  Siitä huolimatta ihmiset automaattisesti valtaosin hyväksyvät evästeet. Siinä mielessä käyttäytyminen vaikuttaa ristiriitaiselta, Mykkänen pohtii.

–  Se tarkoittanee sitä, että ihmiset kuitenkin kokevat evästeiden hyödyt suuremmiksi, vaikka pitävät niitä kiusallisina.

Kameravalvonnan kaduilla hyväksyy yli seitsemän kymmenestä suomalaisesta. Kasvojen tunnistusohjelman käytön julkisilla paikoilla hyväksyy sen sijaan vain vajaa puolet.

Muiden ihmisten tarkkailun ja ilmiantamisen sopimattomasta käyttäytymisestä tuomitsee noin kaksi kolmasosaa.

Ulkovaltojen ja ulkomaisten yritysten harjoittaman nettikäyttäytymisen seurannan tuomitsee yli neljä viidestä vastanneesta.

Lähes yhtä kielteisesti suhtaudutaan suomalaisten verkkoyritysten seurantaan, jota kolme neljästä ei hyväksy.

Suomen valtion tai sen viranomaisten harjoittama nettiseuranta jakaa vastaajia enemmän. Kaksi viidestä hyväksyy valtion nettiseurannan, hieman yli puolet ei.

Valtion nettiseurantaan suhtaudutaan sitä kielteisemmin, mitä koulutetumpi vastaaja on kyseessä.

Pandemia voi selittää asennemuutoksen

Suomalaisten mielipide yhteiskunnan rajoituksista on merkittävästi lieventynyt viiden vuoden takaisesta.

Kaksi kolmesta arvioi, että yhteiskunnan normeja ja ohjausta on heidän oman elämänsä kannalta sopivasti.

Noin neljänneksen mielestä erilaiset säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat omaa elämää aivan liikaa tai jonkin verran liikaa, kun vuonna 2015 tätä mieltä oli lähes puolet.

Antti Mykkänen uskoo, että muutosta selittävät koronapandemia ja sen vuoksi asetetut ennenkokemattoman tiukat rajoitukset.

–  Se todennäköisesti asettaa suhteeseen näitä perinteisempiä valvontatapoja ja muotoja.

Eniten yhteiskunnan rajoituksia pitävät liiallisina perussuomalaisten kannattajat.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista aikavälillä 30.5.–4.6. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi