Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa digitaalisten palveluiden käyttäjinä – KKV:n selvityksen mukaan harva ymmärtää, mihin sitoutuu

HELSINKI

Lapset ovat digitaalisten palveluiden kuluttajina erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä harva ymmärtää, mihin sitoutuu palveluita käyttäessään. Pahimmillaan palveluita käyttävä lapsi voi vaarantaa oman yksityisyytensä.

Tähän tulokseen päädyttiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) syyskuussa julkaisemassa selvityksessä, jossa tarkkailtiin lasten kuluttajansuojan asemaa kaupallisessa digitaalisessa mediassa.

KKV:n johtavan asiantuntijan Helena Tuorilan mukaan isona ongelmana on se, että lapset eivät ymmärrä, että sähköisessä mediassa kaikki maksaa. Jos palvelun käyttö ei edellytä rahaa maksuvälineeksi, palvelun käyttö edellyttää omien henkilötietojen antamista.

Tyypillinen esimerkki on sovelluskaupassa ilmaiseksi ladattavissa oleva peli. Vaikka pelin lataaminen ja käyttö eivät vaatisi rahaa, käyttö edellyttää suostumusta henkilökohtaisten tietojen käyttöön. Monissa peleissä on tyypillistä, että pelissä eteneminen helpottuu huomattavasti, jos pelaaja ostaa maksullisia lisäominaisuuksia.

Käyttäjän tietoja hyödynnetään esimerkiksi kohdennetussa mainonnassa. KKV:n mukaan lasten kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että mainonta on selvästi tunnistettavissa muista sisällöistä.

Vaikka henkilötietojen keräämisestä ilmoitetaan palvelun käyttöehdoissa, harva lapsi jaksaa lukea käyttöehtoja läpi. Tuorila muistuttaa, että harva aikuinenkaan vaivautuu lukemaan ehtoja läpi saadakseen haluamansa palvelun käyttöönsä.

–  En usko, että keskivertolapsi edes miettii, kuinka paljon heistä kerätään tietoa ja mihin sitä lopulta käytetään.

Lasten digitaalisissa taidoissa on eroja

Kokonaisuutena Tuorila näkee lasten aseman digitaalisessa mediassa kuitenkin hyväksi. Hänen mukaansa digimedia antaa lapsille enemmän mahdollisuuksia luoda omaa identiteettiään ja olla yhteydessä kaveripiiriinsä.

–  Lapset tekevät ihan samoja asioita, mitä aikuisetkin tekevät somessa.

Lapset alkavat käyttää digitaalisia laitteita yhä nuoremmin. Katsauksen mukaan koulunkäynnin aloittaessaan lähes kaikilla lapsilla on oma älypuhelin.

Siitä huolimatta digitaalisissa taidoissa lasten välillä voi olla suuriakin eroja.

–  Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia laitteita ja digimediaa, Tuorila muistuttaa.

Lapsen älylaitteen puute voi johtua esimerkiksi perheen taloudellisista ongelmista. Siksi Tuorilan mukaan olisi tärkeää, että kaikilla lapsilla olisi koulussa mahdollisuus päästä opettelemaan ja käyttämään digitaalisia palveluita.

–  On tärkeää, että huolehditaan myös niistä lapsista, joilla ei ole tasa-arvoista mahdollisuutta käyttää digipalveluita.

Tutkimustieto osin puutteellis ta

KKV:n selvitys perustui aihetta käsittelevään kirjallisuuskatsaukseen. Samalla ilmeni, että lasten digitaalisten palvelujen käytöstä on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on rajoittunutta.

–  Esimerkiksi siitä ei ole vielä tutkimustietoa, miten suomalaiset lapset toimivat kuluttajina digimediassa, Tuorila sanoo.

Tilanteeseen on tulossa muutos lähivuosina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on käynnistetty vuoteen 2022 ulottuva hanke, jossa tutkitaan 13–19-vuotiaiden nuorten toimintaa sosiaalisessa mediassa.

KKV:n mukaan uutta tutkimustietoa tarvitaan, jotta lasten kuluttajansuojan tarpeita voidaan arvioida.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa