Lauhat talvet nostavat tienpidon hintaa koko maassa

MUONIO

Alkanut talvi on jo alkutalvesta tehnyt isoja vaurioita tieverkon päällysteisiin muun muassa Lapissa. Sää on ollut lauhaa ja sateista, mistä on Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinamman mukaan aiheutunut isoja vaurioita päällysteisiin. Niiden korjaaminen talviolosuhteissa on vaikeaa.

Lauhat talvet tekevät Suomen tieverkon ylläpidosta aiempaa kalliimpaa ja työläämpää koko maassa. Viime talvena tienpito oli monen ely-keskuksen alueella niin työlästä, että useille urakoitsijoille tuli vastaan urakalle sovittu kattohinta, jonka ylittävät kulut maksaa urakoitsija. Ylityksiä tapahtui muun muassa Lapissa ja Keski-Suomessa.

Kaikkiaan tieverkon talvikunnossapidon kustannus on noussut runsaassa vuosikymmenessä lähes 30 miljoonaa euroa. Tänä vuonna teiden talvikunnossapitoon käytetään 116,2 miljoonaa euroa, kun vielä vuonna 2007 talvihoitoon kului 87,3 miljoonaa euroa.

Suurin hyppäys kuluissa tuli vuoden 2018 jälkeen. Tuolloin teiden talvihoitoluokkia nostettiin 11  000 kilometrillä Suomen tiestöllä, selvittää Otto Kärki, Väyläviraston kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö.

–  Myös ilmastonmuutos on nostanut kuluja. Keli vaihtelee myös sisämaassa Pohjois-Suomea myöten. Vanha tienpidon taso ei ole enää riittänyt, Kärki sanoo.

Pohjoisen teillä hyvin vaihtelevat olosuhteet

Lappi kiteyttää koko Suomen tiestön viime talven tienpidon haasteita.

–  Olosuhteet olivat hyvin kaksijakoiset, arvioi ylijohtaja Jaakko Ylinampa.

Lapin eteläosissa ja rannikolla Meri-Lapissa sää oli hyvin lauhaa, ja lumen lisäksi satoi runsaasti räntää ja vettä. Lunta ei kertynyt paljoakaan. Olosuhteet muistuttivat ajoittain Etelä-Suomea.

–  Kemi-Tornion seudulla suolaa meni paikoin kaksinkertaisesti edelliseen talveen verrattuna, Ylinampa kertoo.

Märillä teillä päällysteet kuluivat erityisen paljon. Herkimpiä vaurioille ovat vanhat ja jo valmiiksi kuluneet tienpinnat.

Pohjoisemmassa Lapissa puolestaan satoi lunta usein ja paljon kerrallaan. Myös pohjoisimman Lapin talvi oli kuitenkin lauha.

–  Alemmalla tieverkolla jääpolanne suojaa päällysteitä. Sateella ja nollakelillä siitä tulee todella liukas, sanoo Ylinampa.

Harvaan liikennöidyillä teillä tien suolaaminen ei auta. Suolaus vaatii toimiakseen liikennettä. Poronhoitoalueella suola lisäksi houkuttelee poroja tielle, minkä takia suolausta vältetään.

Lumetonkaan talvi ei tuo säästöjä

Vaikka eteläisessä Suomessa ei sataisi juuri lainkaan lunta, tienpitoon lumettomuus ei tuo säästöjä. Kalusto on valmiudessa ja urakkasopimukset monivuotisia.

Kunnossapidon itäisellä hankinta-alueella vakiintuneita talvikelejä oli vain alueen pohjoisimmissa osissa.

–  Meillä oli hirveitä haasteita liukkauden torjunnassa. Aurauksia oli normaalia vähemmän, vaikka sadantaa riitti. Vaikeinta oli, kun ensin satoi lunta ja sitten vettä. Monessa alueurakassa suolaa jouduttiin käyttämään yli koko talven ennakkoarvion, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Vaikeuksia on Partasen mukaan etenkin alemman tieverkon kanssa. Sen päällysteet ovat monin paikoin jo vanhoja ja heikkokuntoisia.

–  Kun välillä jäätyy ja sulaa, vesi pääsee halkeamiin.

Vielä etelämmässä viime talven kaltaisiin olosuhteisiin on jo totuttu. Muun muassa Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tienpidon hankinnoista vastaavan Kaakkois-Suomen ely-keskuksen Tuomas Vasaman mukaan talven aikana vesistöissä oli sateiden takia poikkeuksellisia virtaamia, jotka aiheuttivat talvitulvia.

–  Sorateiden ajettavuus oli paikoin heikko. Painorajoituksia ei jouduttu kuitenkaan asettamaan, kertoo Vasama.

Korjausvelka kasvanut hiljakseen

Tänä vuonna Suomen tiestöä päällystettiin enemmän kuin yli vuosikymmeneen, kertoo Väylävirasto. Teitä päällystettiin uudelleen noin 4  000 kilometriä. Väyläviraston mukaan Suomen päällystetyistä 51  000 tiekilometristä yli kymmenesosa on yhä huonokuntoisia.

Loppukesästä Väylävirasto tutki tienkäyttäjien tyytyväisyyttä, joka on pääväylien osalta noussut. Tyytyväisyys pääväylien ulkopuolisiin teihin on kuitenkin yhä matalaa. Näitä väyliä päällystettiin 1  500 kilometriä.

Lapissa tiestön korjausvelka on kasvanut hiljalleen, kun uudelleenpäällystämiseen on ollut vähän rahoitusta.

–  Kun korjausvelkaan yhdistää tällaiset talvet, on jälki paikoin pahaa, sanoo Ylinampa.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys ei ole Lapissa parantunut, vaikka talvihoitoluokkia korotettiin muutama vuosi sitten. Ylinamman mukaan autoilija ei vertaa olosuhteita edellisiin talviin. Myös asenteet tuntuvat muuttuvan.

–  Olosuhteiden huomioiminen rapautuu. Oli keli mikä vaan, yritetään ajaa suurinta sallittua nopeutta, valitettavasti, Ylinampa sanoo.

Kunnossapidon urakkamallia uusittiin muutama vuosi sitten tavoitehintamalliin, jossa erityisen työläiden talvien riskiä jaetaan tilaajan ja urakoitsijan kesken. Aiemmassa mallissa työläät talvet koettelivat enemmän urakoitsijaa.

–  Alueurakkamallissa on löydetty vaaditun laadun alituksia. Niistä on annettu myös sanktioita urakoitsijoille. Laatua valvotaan pistokoetyyppisesti, eli koko tieverkkoa ei voida valvoa koko ajan, sanoo ylijohtaja Ylinampa.

Uuden mallin yhtenä tavoitteena on ollut tuoda joustavuutta erityisen hankalien talvien toimintaan.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa