Luova ratkaisu pelasti EU:n kasvoja ainakin vähän ilmastokamppailussa

BRYSSEL

Suomen EU-puheenjohtajakausi päättyy pettymykseen vesittyneestä ilmastotavoitteesta. EU-maat eivät käytännössä päässeet yksimielisyyteen 2050-ilmastoneutraaliudesta huippukokouksessa Brysselissä, vaikka niin kokouksen jälkeen kerrottiin. Puola sai vapautuksen yhteisestä linjasta, koska se ei ollut valmis sitoutumaan ilmastotavoitteen toimeenpanoon.

Huippukokouksessa päätökset tehdään EU-maiden kesken aina yksimielisesti, ja erivapauksien myöntäminen on poikkeuksellista.

Yöhön venyneen kokouksen jälkeen oli selitysten aika. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan EU-maat todella sopivat, että unionista tulee ilmastoneutraali vuosisadan puoliväliin mennessä.

–  EU:n kunnianhimoinen pitkän aikavälin ilmastotavoite on ollut Suomen puheenjohtajakauden pääprioriteetteja. Olemme tehneet kaiken voitavamme sovun saavuttamiseksi, Marin sanoi kansainväliselle medialle.

Huippukokous päättyi perjantaina tiedotustilaisuuteen, jossa Marin oli yhdessä huippukokouksia johtavan Charles Michelin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

–  Tämä on tärkeä päätös meille, mutta myös tuleville sukupolville, Marin luki lausuntoaan tiedotustilaisuudessa.

Marin edusti Suomea vain muutama päivä pääministeriksi nousunsa jälkeen. Poikkeuksellisen mediahuomion kohteena olevan pääministerin ja EU:n johtajien tiedotustilaisuutta taltioi perjantaina runsas joukko kuvaajia. Kokouksen aikana hänen kerrottiin saaneen kymmeniä haastattelupyyntöjä.

Kuten pääministerit yleensäkin, myös Marin kertoi saaneensa kokouksen yhteydessä paljon vierailukutsuja Euroopan pääkaupunkeihin. Ensivierailut suuntautuvat hänen mukaansa perinteisesti Ruotsiin ja Viroon.

Kokouksen kulisseista huomiota herätti kuva, jossa Marin vaihtaa puhelinnumeroita Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden kanssa.

Luova ratkaisu Puolalle

27 maan sitoutumista hiilineutraaliuteen voi pitää jo sinällään saavutuksena, koska vielä kesällä Puolan lisäksi Unkari, Tshekki ja osittain myös Viro harasivat vastaan. Keväällä vastahakoisia maita oli tätäkin enemmän.

Kun EU-johtajat istuivat torstaina huippukokouspöytään ongelmia oli Puolan lisäksi myös Unkarilla ja Tshekillä. Tshekki saatiin mukaan suostumalla sen vaatimukseen mainita yleisesti ydinvoima mahdollisena energialähteenä. Unkarin huolet hälvenivät muutoin illan aikana.

Puolan vastustus oli kuitenkin sitkeämpää laatua. Vaadittiin luova ratkaisu, jossa ilmastotavoitteeseen sitoutuminen erotettiin sen toteuttamisesta.

Huippukokouksessa jäsenmaiden taivuttelu on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Michelin tehtävä, eikä niinkään puheenjohtajamaa Suomen.

Neuvottelut ilmastotavoitteesta nivoutuvat voimakkaasti jäsenmaiden toiveisiin EU-rahasta. Puola odottanee vielä lisää tietoa siitä, kuinka paljon se saa tukea ilmastosiirtymäänsä.

Huippukokouksen päätelmissä ei sinänsä tehty lupauksia rahasta. Teksti jättää näin liikkumavaraa tuleville budjettineuvotteluille. Jäsenmaat tyytyivät toteamaan, että ne seuraavat tyytyväisinä komission suunnitelmia oikeudenmukaisuusmekanismista, joka laittaisi liikkeelle 100 miljardin euron investoinnit. Edelleen auki on se mistä rahat otetaan eli kuinka iso osa rahasta ohjataan budjetin sisällä.

Oma, vaikea työnsä on myös, miten EU-maat toteuttavat tavoitteen laittaa neljännes budjetista ilmastotoimiin.

Edistikö Suomi lopulta budjettineuvotteluita?

Suomen budjettiehdotus ja neuvottelut vuosien 2021–2027 rahankäytöstä jäivät huippukokouksessa ilmastoväittelyn varjoon. Marin esitteli kokouksessa voimakasta arvostelua saaneen ehdotuksen kuten hänen odotettiinkin.

Arvostelu ei ole kadonnut mihinkään. Moni epäilee, onko Suomen ehdotuksesta kompromissin pohjaksi.

Niin sanotut koheesiomaat, joita on yli kymmenen varsinkin itäisemmässä ja Etelä-Euroopassa, kavahtivat jo Suomen alkusyksystä antamaa budjettiluonnostelmaa. Ehdotuksen mukaan budjetti tulisi olemaan 0,3–0,8 prosenttia, mistä päädyttiin lopullisen ehdotuksen 0,7 prosenttiin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Viimeinen versio on otettu vastaan suhteessa paremmin.

Suomen jälkeen työtä jatkaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel, ja Suomi siirtyy ajamaan omia kantojaan. Marinin mukaan hallitus linjaa omia kantojaan vasta vuodenvaihteen jälkeen.

EU:n neuvotteluita on kuvattu historiallisen vaikeiksi.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset