Tutkijan mukaan kansalaisten tuki puoltaa jatkoa nykyiselle asevelvollisuudelle

HELSINKI

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyssä nykyisen kaltainen asevelvollisuus sai vahvan tuen vastaajilta. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan tulokset puoltavat nykyjärjestelmän säilyttämistä.

–  Se on turvallisuuspoliittisesti perusteltua, ja enemmistö miehistä, jotka varusmiespalveluksen suorittavat, kannattavat järjestelmää, Pesu sanoo.

Kansalaisten ja eliitin tuella asevelvollisuudelle on merkitystä, koska mahdolliset haasteet järjestelmälle tulevat todennäköisesti maan rajojen sisältä.

–  Jos ulkoisia tekijöitä ajatellaan, niin suhteellisen suuren reservin ylläpidon tarve tuskin ihan heti katoaa. On hyvä, että meillä on väline, jolla tuottaa riittävää sotilaallista suorituskykyä, Pesu perustelee.

Hän myöntää samalla, että vain miehille pakollisen asevelvollisuuden suuri suosio ei sinällään poista järjestelmän periaatteellista tasa-arvo-ongelmaa. Siksi Pesun mukaan on hyvä, että asiaa aktiivisesti pohditaan esimerkiksi pian perustettavassa parlamentaarisessa komiteassa.

–  Jos asevelvollisuus luotaisiin nyt, se näyttäisi varmaan toisenlaiselta. Voi kuitenkin olla ihan perusteltua, että käytännölliset syyt ajavat tässä vaiheessa tasa-arvokysymysten edelle, Pesu sanoo.

Tutkija ymmärtää poliitikkojen mieluusti korostavan MTS-kyselyssä havaittua yleisen maanpuolustustahdon lievää nousua viime vuodesta. Pesun mukaan on kuitenkin syytä tarkkaan seurata, jääkö viime vuonna alle 70 prosenttiin pudonnut taso uudeksi normaaliksi. Nuorten ikäluokkien myönteinen asenne aseelliseen maanpuolustukseen ei synny nyky-yhteiskunnassa mitenkään itsestään vaan sitä pitää perustella, hän arvioi.

Pesu kiinnitti MTS:n kyselyssä huomiota myös kansalaisten lisääntyneeseen huoleen Kiinan vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Paljon esillä olleen ilmastonmuutoksen osalta huolestuneiden määrä sen sijaan oli selvästi laskenut viime vuodesta. Kehitystä voi Pesun mukaan selittää aiheen voimakas politisoituminen.

–  Ehkä he, jotka näkivät ilmastonmuutoksen aiemmin aika neutraalina asiana, näkevät sen nyt selvemmin identiteettikysymyksenä kuin uhkana. On puhuttu paljon muun muassa hysteriasta, Pesu pohtii.

Miehet ja nuoret suhtautuvat entistä myönteisemmin maan puolustamiseen asein

Suomalaisten yleisen maanpuolustustahdon lasku vaikuttaa pysähtyneen. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyssä 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten pitää puolustautua aseellisesti vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Viime vuoden MTS-kyselyssä huomiota herätti se, että maanpuolustustahto painui alle 70 prosenttiin (66 prosenttia) ensimmäisen kerran 30 vuoteen. Nyt mitattu kahden prosenttiyksikön nousu viime vuodesta mahtuu kyselyn virhemarginaaliin.

Huomiota tuloksissa herättää erilainen kehitys sukupuolesta riippuen. Miehistä aseellista maan puolustamista kannattaa 78 prosenttia vastaajista, nousua viime vuoteen kahdeksan prosenttiyksikköä. Naisilla samoin ajattelevien osuus taas on laskenut 62:sta 58 prosenttiin.

Sama ilmiö näkyy myös tuessa nykyiselle asevelvollisuusjärjestelmälle: miesten tuki miesten pakolliselle ja naisten vapaaehtoiselle asevelvollisuudelle (81 prosenttia) on kasvanut viime vuodesta selvästi, kun taas naisilla se on aavistuksen laskenut (73 prosenttia). Muutos miesten asenteissa vetää kuitenkin kokonaistuen kasvuun.

Vaihtoehtona nykyjärjestelmälle kysymyksissä tarjottiin valikoiva asevelvollisuus tai ammattiarmeija.

Neljä viidestä intti-ikäisestä kannattaa nykyjärjestelmää

Toinen silmiinpistävä kehitys on muutos nuorimpien vastaajien asenteissa. Yleinen maanpuolustustahto lisääntyi viime vuodesta eniten alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä (49 prosentista 56:een).

Suorastaan raju on nousu saman ikäryhmän suhtautumisessa nykyiseen asevelvollisuuteen. Viime vuonna nykyjärjestelmää kannatti alle 25-vuotiasta 56 prosenttia vastanneista, nyt peräti 80. Tämä 24 prosenttiyksikön nousu koskee ikäryhmää, jolle varusmiespalvelus on ajankohtaisin.

Myös 25–34-vuotiaissa tuki nykyiselle asevelvollisuudelle nousi viime vuodesta reilusti yli kymmenen prosenttiyksikköä.

Yleisesti kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, että Suomen puolustusratkaisun pitää perustua nykyisen kaltaiseen asevelvollisuuteen. Viime vuoden kyselyssä yli puolet vastaajista kannatti ajatusta sekä miehiä että naisia koskevasta yleisestä kansalaispalveluksesta, mutta nyt sen kannatus laski 48 prosenttiin.

Molemmille sukupuolille pakollisen asevelvollisuuden kannatus jäi 15 prosenttiin.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ei vastusta kukaan

Maanpuolustustahdon osalta kysymyksen muotoilulla on väliä. Vähintään neljä viidestä vastaajasta – niin miehestä kuin naisesta – vastaa olevansa valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan, jos Suomeen hyökätään.

Yli puolet vastaajista suhtautuu Suomen kansainväliseen puolustusyhteistyöhön eri toimijoiden kanssa myönteisesti, mutta hajonta on suurta. Siinä missä pohjoismainen ja erityisesti yhteistyö Ruotsin kanssa (96 prosenttia) saa lähes yksimielisen tuen, on vain 52 prosentilla vastaajista myönteinen käsitys sotilasyhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa.

Suomen pyrkimistä Naton jäseneksi kannattaa viime vuoden tapaan joka viides vastaaja. Jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien määrä sen sijaan on noussut 64 prosenttiin eli korkeammalle sitten vuoden 2013. Naton vastustajat ovat kasvattaneet joukkoaan saman verran kun kannastaan epävarmojen määrä on supistunut.

Suhtautuminen Suomen liittoutumiseen on kuitenkin monta prosenttiyksikköä suopeampaa, kun siitä kysyttiin ilman mainintaa Natosta.

Ilmastonmuutos menetti huolenaiheiden ykkössijan

Hieman viimevuotista useampi vastaaja arvioi suomalaisten elävän viiden vuoden kuluttua nykyistä turvattomammassa maailmassa. Kansainvälisistä yhteistyörakenteista myönteisimmin Suomen turvallisuuteen arvioitiin vaikuttavan EU:n.

Kyselyssä nimetystä vajaasta paristakymmenestä ilmiöstä käytännössä kaikki aiheuttivat vastaajille aiempaa vähemmän huolta. Tämä koski muun muassa ilmastonmuutosta, jonka kolme neljästä vastaajasta sanoi aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta. Viime vuoden kyselyssä näin vastasi yhdeksän kymmenestä.

Ilmastonmuutos menetti huolenaiheiden ykköstilan kansainväliselle pakolaistilanteelle ja terrorismille. Selvässä laskussa oli myös huolestuminen poliittisista ääriliikkeistä, rasismista, eriarvoisuudesta Suomessa ja kehityksestä Venäjällä ja Itämerellä. Kaikki edellä mainitut toki aiheuttivat edelleen huolta selvästi yli puolelle vastaajista.

Ajankohtaisten koronavirusuutisten johdosta voi pitää myönteisenä sitä, että vastaajien mielestä Suomessa on varauduttu parhaiten juuri epidemioiden ja tartuntatautien muodostamaan uhkaan. Selvä enemmistö luottaa myös Suomen ulkopolitiikan (72 prosenttia) ja varsinkin puolustuspolitiikan (80 prosenttia) olevan hyvin hoidettua.

MTS:n kyselyyn haastateltiin reilua tuhatta 15–79-vuotiasta suomalaista Manner-Suomessa, Haastattelut tehtiin viime vuonna 14.11.–3.12. Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kaikkonen ilahtui nuorten asenteesta

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on ilahtunut tiedoista, että suomalaisnuorten maanpuolustustahto on taas kohentunut. Hänen mukaansa näyttää siltä, että edellismittauksen laskussa oli kyse tilapäisestä notkahduksesta.

–  Suomalaiset arvostavat omaa maataan ja haluavat puolustaa sitä. Ollaan hyvällä tasolla. Toki näkisin mielelläni vielä hivenen paremmat lukemat joskus lähivuosien aikana, mutta hienoa että suunta on nyt ylöspäin, Kaikkonen sanoo.

Hänen mukaansa korkea maanpuolustustahto on hyvin tärkeä koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja käytännössä merkittävä osa Suomen uskottavaa puolustusta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa kyselyssä maanpuolustustahto oli kohonnut eniten alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Kyselyssä myös tuki nykyisen kaltaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle oli noussut.

Eväitä parlamentaariselle komitealle

Kaikkosen mukaan MTS-kyselyn tulokset antavat arvokasta tietoa lähiaikoina perustettavalle parlamentaariselle komitealle, jonka on tarkoitus ryhtyä pohtimaan asevelvollisuuden tulevaisuutta.

–  Mielestäni kyselyn tulokset antavat selkänojaa sille, että miesten yleinen asevelvollisuus on meidän perusratkaisumme jatkossakin, eikä sitä ole syytä lähteä muuttamaan, Kaikkonen sanoo.

Sen sijaan kysymystä naisten mahdollisesta vahvemmasta osallistumisesta maanpuolustukseen on Kaikkosen mukaan syytä pohtia komiteassa. Tuoreessa kyselyssä miesten ja naisten tuki aseelliselle maanpuolustukselle ja nykyisen kaltaiselle asevelvollisuudelle erkaantuivat aiempaa enemmän toisistaan miesten tuen kasvaessa ja naisten laskiessa.

Puolustusministerin mukaan ilmiö on "mielenkiintoinen" ja antaa aihetta tarkempaan analysointiin.

–  Oma käsitykseni on, että yleinen asevelvollisuus ja se että suurin osa nuorista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen, on keskeinen tekijä, mikä selittää korkeaa maanpuolustustahtoa, Kaikkonen arvioi.

Hän pitää myönteisenä, että kansalaiset näyttävät kyselyn perusteella antavan vahvan tuen Suomen kansainväliselle puolustusyhteistyölle ja sen syventämiselle erityisesti Ruotsin kanssa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi