Yle uutisoi maanantaina, että valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoona euroa rahastoon, joka toimii veroparatiisina tunnetulla Caymansaarilla. Tiedot käyvät ilmi Paratiisin paperit -tietovuodosta.
Finnfundin kahdeksan miljoonaa euroa on sijoitettu rahastoon nimeltä New Tropical Asia Forest Fund (TAFF), jonka on määrä toteuttaa metsähankkeita Aasiassa.
Finnfundin omistajaohjauksesta vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo Lännen Medialle, että Finnfund on joutunut sijoittamaan veroparatiisien väliyhtiöihin, koska kehitysrahasto ei aina saa hankkeita yksin liikkeelle kaikkein köyhimpiin maihin.
– Jos tehdään iso hanke hauraisiin maihin, tarvitaan muita rahoittajia. Valitettavasti tapa on se, että perustetaan joku väliyhtiö paikkaan, jonka helppokäyttöisyyteen ja luotettavuuteen uskotaan. Tyypillisesti rahoituskeskukset ovat olleet suljettuja rahoitusristeysasemia, jotka ovat tarjonneet läpinäkymättömiä veroetuja, Mykkänen kertoo.
– Olemme ohjanneet koko ajan Finnfundia siihen suuntaan, että enemmän suoria sijoituksia kohdemaihin ilman väliyhtiöitä. Yli 80 prosenttia Finnfundin sijoituskannasta on suoria sijoituksia köyhien maiden yhtiöihin. Ongelma on, jos kokonaan kieltäisimme väliyhtiöt, nimenomaan hauraimpiin ja köyhimpiin maihin tulisi vähemmän rahaa, koska sinne ei saada muuten sijoittajia kuin väliyhtiön kautta.
Omistajat tiesivät sijoituksista
Finnfundin omistajat ovat olleet Mykkäsen mukaan tietoisia veroparatiisien kautta tehdyistä sijoituksista.
Hän muistuttaa, että kahdeksan miljoonan euron sijoituspäätös Caymansaarille tehtiin jo vuonna 2012, ja tänä vuonna on tehty jo 200 miljoonan euron edestä uusia investointipäätöksiä.
Mykkänen kertoo, että sijoitusta ei ryhdytä purkamaan, jos se on tehty silloisen politiikan mukaisesti väliyhtiön kautta. Jos itse hanke toimii huonosti ja sääntöjen vastaisesti, Finnfund vetäytyy sijoituksesta nopeasti.
– Esimerkiksi Hondurasissa on ollut vesivoimahanke, jonka ympärille syntyi ihmisoikeusloukkauksia. Siitä vetäydyttiin nopeasti, Mykkänen toteaa.
– On tosiasia, että salassapitosäännöt ja -sopimukset, jotka on tehty vuoden 2012 sijoituksen osalta, sitovat Finnfundia suhteessa muihin rahoittajiin. Finnfund ei voi jälkeenpäin julkistaa tietoja, jotka on sovittu muiden rahoituskumppaneiden osalta salaisiksi.
Mykkäsen mukaan Finnfund ei pärjää hauraimmissa maissa ilman kumppanirahoittajia, eli väliyhtiöitä ei voida kerralla määrätä tarpeettomiksi.
– Mielellään tekisimme nopeasti vallankumouksen ja edellyttäisimme, että kaikki muutkin sijoittaisivat suoraan kohdemaan yhtiöihin. Nyt äytyy työntää kehitysrahoittajien kulttuuria siihen, että väliyhtiöitä ei tarvita kolmansissa maissa.
Finnfund edellyttää uusissa sijoituksissa, että kunkin rahoittajan rahoitusosuus ja verojalanjälkeä voidaan julkistaa nykyistä laajemmin.
Uusi verolinjaus
Kehitysrahaston verolinjausta päivitetään parhaillaan, ja ensimmäinen keskustelupaperi tuli kommentoitavaksi syyskuussa. Mykkäsen mukaan uusi verolinjaus on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden aikana. Sen tekemiseen ovat osallistuneet myös kansalaisjärjestöt, jotka ovat seuranneet aktiivisesti Finnfundin toimintaa.
– Perusperiaate on se, että estetään kaikki rakenteet, joissa on häivähdyskään veron välttämisen tarkoitusta. Finnfundin sijoitetun pääoman tuottotavoite valtiolla on kaksi prosenttia, mikä on tavattoman alhainen näissä hankkeissa. Voitonmaksimoinnin kannalta Finnfund ei ole motivoitunut veron välttämiseen.
Tämän vuoden omistajaohjauslinjauksessa on linjattu, ettei Finnfund voi sijoittaa OECD:n listaamien veroparatiisien kautta. Kuitenkin esimerkiksi Caymansaaret eivät kuulu OECD:n listaukseen.
– Nyt katsotaan, olisiko joku muu referenssilista, joka olisi objektiivinen ja antaisi pohjan katsoa vielä tiukemmin näitä maita. Selvitetään, miten tiukasti Finnfund voi tavallaan pakottaa muita kumppaneita tulemaan pois paikoista, joissa on millään tavalla epäilyttävä maine. Toisaalta estetään käyttämästä veroparatiiseja ja kannustetaan koko ajan siihen, että väliyhtiöt voisivat sijoittua kohdemaihin tai avoimemman linjan pohjoismaihin.
Hallintoneuvostossa kansanedustajia
Finnfundin verkkosivujen mukaan rahaston tehtävänä on toimia yhtenä Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön kanavana.
Finnfundin sijoituksista päättää ja hallituksena toimii johtokunta. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa johtokunnan ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa ja antaa johtokunnalle ohjeita asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä.
Yhtiön hallintoneuvostossa istuu pääasiassa kansanedustajia. Tällä hetkellä puheenjohtajana on Erkki Tuomioja (sd.).
Kun 8 miljoonan sijoitus Caymansaarilla toimivaan rahastoon tehtiin vuonna 2012, hallintoneuvoston puheenjohtajana oli puolet vuodesta nykyinen varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) ja kesäkuusta lähtien nykyinen hallintoneuvoston jäsen Aila Paloniemi (kesk.).
Viime maaliskuussa Finnwatch syytti Finnfundia agressiivisesta verosuunnittelusta, mutta kehitysrahasto kiisti väitteen.
Fakta: Finnfund
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnonalaan.
Finnfundin omistavat Suomen valtio 93,8 prosentilla, Finnvera 6,1 prosentilla sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 0,1 prosentilla.
Oman määritelmänsä mukaan Finnfund edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla niissä itsekannattavasti vastuullista yksityistä yritystoimintaa.
Finnfund tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta yksityisiin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Kehitysmaiksi lasketaan OECD:n kehitysapukomitea DAC:n määrittelemät kehitysmaat.
Hankkeilta edellytetään kannattavuutta, vastuullisuutta ja myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaassa.
Finnfund tarjoaa asiakasyrityksilleen oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja sekä kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista.
Finnfund ei sitä koskevan lain mukaisesti maksa tuloksestaan veroja Suomeen, eikä jaa osakkailleen osinkoa.
Finnfund perustettiin vuonna 1980.
Vanessa Valkama