Oppivelvollisuusiän noston kustannuksia epäillään, Etlan tutkija tukee silti esitystä – "Kustannukset menetetyistä työntekijöistä tulevat paljon kalliimmaksi"

HELSINKI

Kiista oppivelvollisuusiän nostamisesta on luonut tilanteen, jossa taloustieteilijät ja poliittinen vasemmisto ovat löytäneet toisensa. Sen sijaan elinkeinoelämä ja poliittinen oikeisto vastustavat monen ekonomistin tukemaa lakimuutosta.

Hallitus työstää lakiesitystä, joka laajentaisi oppivelvollisuuden peruskoulusta toiselle asteelle. Nostoa ovat ajaneet erityisesti pääministeripuolue SDP sekä vasemmistoliitto ja vihreät.

Oppositiosta varsinkin kokoomus on jatkanut esityksen kritisointia myös kesällä. Puolueen eduskuntaryhmä osallistui lakiesityksen lausuntokierrokselle alkukesän aikana.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hanna Virtanen on asettunut puolustamaan uudistusta. Virtanen on aiemmin osallistunut asiaa käsittelevän taustaraportin laatimiseen Talouspolitiikan arviointineuvostolle. Se on Virtasen mukaan ainoa asiaa käsittelevä suomalaisarvio, jossa on laskettu kustannusten ohella hyötyjä.

–  Tämän katsauksen pohjalta arvioitiin, että oppivelvollisuusiän nosto auttaisi nuoria työllistymään ja ylipäänsä pärjäämään työmarkkinoilla paremmin, Virtanen sanoo STT:lle.

"Nosto auttaisi muutenkin pärjäämään elämässä"

Raporttia varten muun muassa käytiin läpi kansainvälistä tutkimusnäyttöä oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksista. Ikäraja on Virtasen mukaan nostettu kahdeksaantoista esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Englannissa, Itävallassa sekä useissa Australian ja Yhdysvaltojen osavaltioissa.

–  Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että oppivelvollisuusiän nosto auttaisi muutenkin pärjäämään paremmin elämässä. Se muun muassa vähentäisi rikoksenteon todennäköisyyttä.

Valtiovarainministeriössä laskelmia oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ei ole vielä tehty. Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen ministeriön budjettiosastolta kertoo, että ministeriö arvioinee asiaa muiden vastaavien arviointien ohessa.

–  Lyhyellä aikavälillä työllisyysvaikutukset eivät ehdi näkyä, vaan se vaatii muutamia vuosia, että ikäluokat käyvät pidennetyn oppivelvollisuuden. Sen verran voi tässä vaiheessa sanoa, Kärkkäinen sanoo.

Kustannuksista kiistaa - tutkija seisoo silti uudistuksen takana

Lakiesityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Nykyisin oppivelvollisuus loppuu peruskoulun jälkeen tai viimeistään 17-vuotiaana.

Virtasen ohella Etla tutkimuslaitoksena on ottanut kantaa oppivelvollisuusiän nostamisen puolesta, ja ehdotus on löytänyt tukea myös muilta taloustieteilijöiltä.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän keväällä johtama talousnelikko nosti oppivelvollisuuden laajentamisen esiin harkittavana toimena. Vihriälän ohella ryhmään kuuluivat taloustieteilijä Sixten Korkman sekä professorit Bengt Holmström ja Roope Uusitalo.

Sen sijaan Keskuskauppakamari sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustivat esitystä lausuntokierroksella kustannussyistä. Myös valtiovarainministeriön mukaan muutoksen toteutusedellytyksiä ja aikataulua tulisi arvioida syksyllä uudelleen. Esimerkiksi siirtymävaiheen kustannuksia ei ole ministeriön mukaan arvioitu riittävän tarkkaan. Samalla se kiinnitti huomiota kuntien kykyyn toteuttaa uudistus.

–  Väestön koulutustason nostaminen ja varmistaminen nykyistä laajemmalla oppivelvollisuudella parhaimmillaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä, mutta resurssit, etäisyydet ja vaikeudet henkilöstön saatavuudessa voivat myös hankaloittaa uudistuksen toteuttamista eri puolilla maata, ministeriö kirjoitti lausunnossaan.

Kuntaliitto piti opetus- ja kulttuuriministeriön arviota noin 130 miljoonan euron kustannuksista alimitoitettuna ja vaati uudistukselle vähintään lykkäystä. Kuntaliitto on arvioinut kustannuksiksi 150 miljoonaa euroa.

Etlan Hanna Virtanen kertoo kannattavansa uudistusta, vaikka se ei pysyisi ennakoidussa budjetissa.

–  On todella kallis vaihtoehto, ettemme sitä tekisi. Syntyvät kustannukset menetetyistä työntekijöistä, rikollisuudesta ja alentuneesta terveydestä tulevat vielä paljon kalliimmaksi.

Oppitarvikkeet ja uusia koulukyytejä kuntien vastuulle

Esityksen arvostelijat ovat ehdottaneet tilalle tarkemmin kohdennettuja toimia peruskouluihin tai toiselle asteelle. Erityisesti kokoomus on peräänkuuluttanut tuen kohdistamista heikoimmin pärjääville ja opinto-ohjaukseen.

Lausuntokierroksella kritiikkiä sai osakseen erityisesti oppimateriaalien maksuttomuus, mikä muodostaisi suurimman osan arvioiduista kustannuksista. Oppikirjat ja yleiset työvälineet eivät jäisi enää oppilaan vaan koulutuksen järjestäjän kustannettaviksi. Koulutuksen maksuttomuus kestäisi sen kalenterivuoden loppuun, jona opiskelija täyttää 20 vuotta.

–  Oppimateriaalien maksuttomuus ei ole esteenä toisen asteen opintojen suorittamiseen kuin aivan pienelle joukolle opiskelijoita, lausui uudistusta yleisellä tasolla kannattava Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Kritiikkiä keräsi myös se, että maksuttomien koulukyytien raja putoaisi kymmenestä kilometristä viiteen. Valtiovarainministeriön mukaan rajan laskemiselle ei ole esitetty riittäviä perusteita.

Hanna Virtasen mukaan vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole tarjolla tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa ikärajan nosto sekä maksuttomat oppimateriaalit vaikeuttavat opintojen keskeyttämistä.

–  Siitä ollaan yhteisesti samaa mieltä, että koulutustasoa täytyy nostaa. Ero syntyy siinä, että mihin resursseja tulisi laittaa, hän arvioi lausuntokierroksen antia.

Lähes kaikki peruskoulun päättäneet suomalaiset nuoret jatkavat toisen asteen opintoihin, mutta monelta tutkinto jää syystä tai toisesta kesken. Tilastokeskuksen mukaan noin joka kuudennelta nuorelta puuttuu toisen asteen tutkinto.

Esitys eduskuntaan lokakuun alussa

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle lokakuun alussa. Hallitusneuvos Piritta Sirviö opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että yhteenveto lausuntokierroksesta on valmistumassa ensi viikon aikana.

–  Elokuun aikana käydään läpi lausuntopalautetta ja muutostarpeita. Sen jälkeen ollaan viisaampia sen suhteen, miten sitä mahdollisesti muutetaan, Sirviö sanoo.

Lakimuutoksen on tarkoitus astua voimaan syksyllä 2021, eli se koskisi ensi keväänä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Lausuntokierroksella moni vaati uudistukselle lykkäystä.

Esimerkiksi OAJ siirtäisi sen vuotta myöhemmäksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies puolestaan kuvaili esitystä lakiteknisesti haastavaksi.

Sirviö kuitenkin uskoo, että laki voi astua voimaan aikataulussaan.

–  Virkamiessäädösvalmistelun näkökulmasta lainsäädäntö on tietysti haastavaa, mutta se on varsin valmis, kun se on jo lausuntokuntoon saatu. Lakitekniset ongelmat eivät viivästytä sitä.

Vaikka Etlan Hanna Virtanen kannattaa uudistusta varauksetta, hänen mukaansa on erittäin tärkeää varata sen toteuttamiseen kunnolliset resurssit. Tästä myös monet kunnat eli koulutuksen järjestäjät olivat lausuntokierroksella huolissaan.

–  Varoittava esimerkki Unkarista osoittaa, että ilman riittäviä resursseja toimenpide ei toimi. Siellä oppivelvollisuusiän nostaminen peruttiin myöhemmin järjestelmän ongelmien ja poliittisten syiden vuoksi, Virtanen sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa