Päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin pelätään muhivan koronaviruksen vuoksi koteihinsa sullottujen parissa – "Sosiaalinen kontrolli on poissa"

HELSINKI

Koronaviruspandemian tuomat etätyöt, koulujen sulkemiset ja karanteenit ovat sulloneet monet suomalaiset perheet ja yksin elävät koteihinsa. Kriisin pelätään kärjistävän muun muassa päihteidenkäytön ja lastensuojelun ongelmia.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ilmaissut huolensa pinnan alla muhivasta sosiaalisen kriisin vaarasta.

–  Me ollaan ymmärretty, että tämä on merkittävä terveyskriisi ja talouskriisi, mutta itse pelkään, että sosiaalinen puoli on kaikkein hankalin. Eristäminen, alkoholi ja suomalainen kansanluonne ovat äärimmäisen hankala yhtälö, kertoi Vapaavuori Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

STT:lle huolen kertoo jakavansa muun muassa Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä, jonka mukaan pandemiaa seuraavan talouskriisin vaikutukset voivat olla pahoja.

–  Jos tulee paljon työttömyyttä sekä konkursseja, ilman muuta se heijastuu ihmisten pahoinvointina. Voi olla aika hankala tilanne, jos julkinen talous, joka ei muutenkaan ole ollut kovin hyvissä kantimissa, heikkenee radikaalisti ja samaan aikaan erilaisten tukitoimien ja palveluiden tarve nousee.

"Tavallinen sosiaalinen elämä on jäissä"

Poikkeustila ja neljän seinän sisään jääminen ovat omiaan lisäämään riskiä alkoholinkäytön lisääntymisestä, arvioi Seppälä.

–  Tavallinen sosiaalinen elämä on jäissä ja sosiaalinen kontrolli on poissa. Niilläkin ihmisillä, joilla ei ole päihdeongelmia, saattaa juominen lisääntyä. Erityisesti ihmisillä, joilla on valmiiksi jo riskirajat rikkovaa alkoholinkäyttöä, matka päihdeongelmaan on huomattavasti lyhyempi kuin maltillisesti käyttävillä.

Monet alkoholin ongelmakäyttäjät ovat työelämässä toimintakykyisiä, mutta poikkeusoloissa tämäkin voi horjua.

–  Etätyössä ei ole sitä sosiaalista kontrollia työpaikalla, että työkaverit tai pomot näkisivät missä kunnossa on. Illalla saattaa kulua enemmän kuin on ajatellutkaan juoda, kun ajattelee, ettei huomenaamulla ole niin väliä, voi olla vähän väsyneemmässäkin kunnossa, hän sanoo.

Seppälä on huolissaan myös koronakriisin vaikutuksista lastensuojeluun, jota koskee hänen mukaansa sama sosiaalisen kontrollin puute kuin päihteiden käyttöäkin.

–  Välttämättä kukaan ulkopuolinen aikuinen ei nyt havainnoi sitä, miten lapset voivat, onko heidät puettu kunnolla ja miten he käyttäytyvät. Nyt kun on määräykset pysyä omissa oloissa kotosalla, emme pysty sinne näkemään, lääkäri pohtii.

Mielenterveyden kriisipuhelimeen koronasoittoja

Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) valtakunnallisessa kriisipuhelimessa koronaviruksen aiheuttama ahdistus on yleistynyt vauhdilla. Vielä maaliskuun alussa koronavirus oli soiton aiheena vain 1,3 prosentissa puheluista, mutta 16.–22. maaliskuuta jo yli 15 prosenttia yhteydenotoista tehtiin koronaviruksen vuoksi.

–  Siellä on kaikenlaisia soittoja. Ihmisiä ahdistaa ja mietityttää, miten tästä selvitään. Sinne soittaa jonkin verran parikymppisiä nuoria naisia joilla on ahdistusta. Sitten on myös nuorempia, jotka soittelevat siitä, että miten saa ajan kulumaan eristyksissä, kertoo Mieli ry:n kriisityön johtaja Outi Ruishalme.

Ruishalmeen mukaan koronakriisi on näkynyt sekä kriisipuhelimessa että nuorisochatissa lisääntyneinä yhteydenottoina.

Sosiaalipalveluiden rasite riippuu Ruishalmen mukaan pitkälti siitä, kuinka pitkään koronapandemia ja sen aiheuttama poikkeustila jatkuu.

–  Jos se kestää pahimpien skenaarioiden mukaisesti useita kuukausia, kyllä se sitten alkaa olla (vaikea tilanne). Yksin olevilla ihmisillä ja perheillä, joilla on jo entuudestaan vaikeuksia, saattaa tulla aikamoisia tilanteita, hän sanoo.

Kriisin odotetaan iskevän erityisesti perheisiin, joissa päihde- ja mielenterveysongelmia on jo entuudestaan ja jotka tarvitsevat lastensuojelun tukea. Ruishalmeen mukaan useille ongelmaperheiden lapsille on tärkeää kodin ulkopuolinen maailma kouluineen ja harrastuksineen, jotka koronakriisi on nyt sulkenut.

Turvakotipaikkojen tarve ei vielä kasvussa

Pääkaupunkiseudun turvakodeissa koronakriisi ei ainakaan vielä ole näkynyt kasvaneena kysyntänä.

–  Tällaista ei ole vielä näkyvissä, mutta se on asia, josta olemme huolissamme. Se, että ihmiset ovat kotona, jossa parisuhteen ongelmat ovat esillä eikä niitä mihinkään pääse karkuun, saattaa vaikuttaa turvakotiasiakkuuden tarpeeseen, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.

Grönlundin mukaan turvakotien nykyiset paikkamäärät ja resurssit eivät riitä, jos avuntarve lisääntyy nykyisestä paljon koronakriisin myötä.

–  Ei, ei tietenkään riitä. Kysymyshän ei ole ainoastaan asiakkaista, joiden elämäntilanne kotona kriisiytyy, vaan mahdollisesti sairastuneista asiakkaista ja henkilökunnasta. Niitä joudutaan joka päivä miettimään, Grönlund sanoo.

Turvakotitoiminnan resurssien lisäämisestä ja paikkamäärän kasvattamisesta päättävät valtio ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

–  Tietenkin toivomme, että siinä vaiheessa (jos avuntarve kasvaa) THL tekee asian vaatimat päätökset, koska yksityinen palveluntarjoaja ei niitä pysty tekemään. Se on valtion ja THL:n asia pohtia, pitääkö paikkamäärää kasvattaa ja miten, toiminnanjohtaja sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi