Päijät-Häme ulkoistaa terveyskeskuspalveluita Mehiläiselle, vaikka sote-uudistuksen valmistelu on kesken

HELSINKI

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä päätti perjantaina kokouksessaan perustavansa perusterveydenhuollon yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa. Kyseessä on yksi suurimmista perusterveydenhuollon kuntasopimuksista. Asiasta kertoi yhtymän toimialajohtaja Ismo Rautiainen Twitterissä. Sopimus hyväksyttiin hänen mukaansa äänin 96 1/3 – 80 2/3.

Rautiainen hehkutti Twitterissä päätöksen olevan historiallinen askel maakunnan sote-peruspalvelujen parantamiseksi uudelle tasolle.

Yhteisyritys tuottaa lääkärin, sairaanhoitajan ja suun terveydenhuollon palvelut. Lisäksi siltä olisi saatavilla perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä fysioterapeutin palveluita.

Mehiläinen omistaa yhteisyrityksestä 51 prosenttia ja alueen kunnat 49 prosenttia. Yhteisyrityksen valmistelu on herättänyt kritiikkiä, koska maan hallituksen sote-uudistuksen valmistelu on kesken. Hallitus haluaa kieltää laajat ulkoistamiset ja purkaa jo tehdyt sopimukset, jos niitä ei pysty muuttamaan uuden lain mukaisiksi.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan Kari Lempisen mukaan yhtymän ja Mehiläisen välisen noin kymmenvuotisen sopimuksen voisi muuttaa myöhemmin uutta lakia vastaavaksi, jos tarve vaatii.

–  Sopimuksessa on rajoituslain pykälät ja purkupykälät mahdollisen uuden sote-lain tulemisen varalta, Lempinen sanoi STT:lle.

Yhteisyritys vastaisi ensimmäisessä vaiheessa sosiaali- ja terveysalan peruspalveluista noin 130  000 asukkaalle Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä, ja sen on ollut tarkoitus myöhemmin laajeta muualle maakuntaan. Lempisen mukaan myöhemmin harkitaan, tuleeko lisää kuntia mukaan ollenkaan.

Tulkintaeroja Kiurun kanssa

Sote-lain luonnoksen mukaan maakunnalla pitää olla riittävä oma tuotanto. Lempisen mukaan Päijät-Hämeessä tulkitaan, että maakunnalla säilyy riittävä oma tuotanto ja järjestämisvastuu.

–  Julkista vallankäyttöä ei anneta Mehiläiselle, viranhaltijapäätökset ja muut julkiseen valtaan liittyvät asiat säilyvät yhtymällä. Palvelutuotannon osalta teemme yhteisyrityksen, Lempinen sanoo.

Lempinen on SDP:n jäsen, ja erityisesti puoluetoveri, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on vastustanut laajoja ulkoistuksia, koska pitää niitä perustuslain vastaisina perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen nojalla. Välit Kiurun kanssa ovat Lempisen mukaan ihan hyvät asiaa koskevista erimielisyyksistä huolimatta.

–  Tämä on sitä tulkintaa. Kiuru katsoo, että ulkoistus on laaja, ja me katsomme, että se on kymmenen prosenttia. Lainsäädännössä on se 15 prosentin leikkuri, että silloin niitä ei saisi perustaa. Meillä on noin 800 miljoonan euron budjetti, ja sopimus on tässä vaiheessa siitä sellainen reilu 30 miljoonaa euroa.

Lempinen demarina vastusti sopimusta vielä tammikuussa, mutta nyt hän joutuu omien sanojensa mukaan puhumaan hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan suulla. Hänen mukaansa jotain oli tehtävä, koska nykyinen sopimus Mehiläisen kanssa umpeutuu vuoden lopussa. Lempinen sanoo, että kuntayhtymällä on nytkin pitänyt olla valmius pystyä itse järjestämään palvelut tarvittaessa.

–  Yhtymän johto ja valmistelu lähtevät siitä, että sopimuksen myötä meillä on parempi ohjaus kumppaniin kuin nyt tällä palvelusopimuskaudella. Lisäksi saamme parempaa palvelua ja saatavuus on parempi, koska siihen tulee iltavastaanotto ja viikonloppuvastaanotto ja huomattavasti enemmän sähköistä palvelua mitä tällä hetkellä. Voimme hyödyntää puolin ja toisin yhteisyrityksen kautta toisiamme.

Eikö teitä arveluta kansainvälinen sijoitusyhtiö kumppanina?

–  Se vaatii työtä, seurantaa, erittäin tarkkaa valvontaa, mutta meillä on yritys- ja yhteiskuntavastuupykälät olemassa sopimuksessa.

Hallituksen esitysluonnos uudeksi sote-laiksi on parhaillaan lausuntokierroksella.

Kiuru ei kommentoinut asiaa STT:lle perjantaina. Ministerin esikunnasta kerrotaan, että Kiuru on vuosilomalla.

Ulkoistus voi olla ongelmallisen laaja, sanoo STM:n sote-pääsihteeri

Sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistuksen pääsihteeri Päivi Salo sanoo, että Päijät-Hämeen osalta olennaista on se, kuinka laajasti ulkoistamista ollaan toteuttamassa.

–  Jos lakiluonnoksen valossa katsoo, Päijät-Hämeen ulkoistuksessa saattaa olla ongelmia, Salo toteaa.

Sote-lain luonnoksen mukaan maakunnalla pitää olla riittävä oma tuotanto, jonka kautta on pystyttävä ongelmatilanteissa turvaamaan palvelut koko maakunnan alueelle. Mikäli Päijät-Hämeen uudistus tehdään täydessä laajuudessaan, se on Salon käsityksen mukaan selkeästi lainvastainen.

–  Jos se tehdään täydessä mitassaan, se menisi mitättömäksi, mutta ulkoistus on saamieni tietojen mukaan suunniteltu siten, että sieltä voidaan jättää joitakin osia toteuttamatta. Omaan organisaatioon tulisi kuitenkin jättää riittävän suuri osa perustason avosairaanhoidon tuotantoa.

Yhteisyritys vastaisi ensimmäisessä vaiheessa sosiaali- ja terveysalan peruspalveluista noin 130  000 asukkaalle kolmessa kunnassa. Myöhemmin sen on ollut tarkoitus laajeta muualle maakuntaan.

–  Jo ensimmäinen vaihe saattaa olla ongelmallinen, koska jo se on varsin laaja.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan mukaan yhtymän ja Mehiläisen välisen sopimuksen voisi myöhemmin muuttaa uutta lakia vastaavaksi, jos tarve vaatii. Salo ei tunne sopimuksen yksityiskohtia, mutta hänestä on hyvä, jos sopimus on rakennettu siten, että sitä voidaan tarvittaessa muuttaa uuden lain mukaiseksi.

Sote-uudistuksen lakiluonnoksen mukaan sopimus mitätöityy, jos se on tulevan lain vastainen.

–  Siinä on tosin kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana toimintaa on mahdollisuus muuttaa lain mukaiseksi.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa