Raportti: Suomen syntyvyys on maailman alhaisimpia, eikä maahan saavu riittävästi työikäisiä – väestöä tarvitaan lisää puoli miljoonaa

HELSINKI

Suomen väestö on murroksessa. Syntyvyyden lasku on yllättänyt kaikki tutkijat, ja väestön ikääntyminen on kiivastunut. Vaikka maahanmuuttoa on jo aiempaa enemmän, Suomeen tulijoita kaivattaisiin kaksinkertainen määrä.

Väestöliiton tuore väestöpoliittinen raportti on listannut kymmenen väestöpoliittista tavoitetta, joista keskeisimpiä ovat syntyvyyden kasvu ja nettomaahanmuuton lisääntyminen.

Syntyvyyden laskun syistä raportissa korostuvat pidentynyt nuoruus, koettu epävarmuus ja niin sanotun hyvän vanhemmuuden oletetut kustannukset.

Lapsensaantimaisema on muuttunut, kuvailee Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. Hänen mukaansa ihmiset edelleen kertovat, että he toivovat kahta lasta, mutta hedelmällisyys on Suomessa maailman mitassa alhaisimpien joukossa.

–  Jos nykyinen väestötrendi jatkuu, väestönkasvu kääntyy 2030-luvulla laskuun. Tällöin vuonna 2050 Suomessa olisi yli 100  000 asukasta vähemmän kuin nyt. Jos vuotuinen väestönkasvu taas olisi noin 0,3 prosenttia, silloin vuonna 2050 Suomessa olisi runsaat 6 miljoonaa asukasta. Silloin hyvinvointitalouden rahoituspohja ja sitä kautta alueellinen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys olisi paremmin turvattavissa, Koivuranta selvittää.

Taloutta kohentaisi 1,9:n lapsiluku

Suomessa vuotuinen kokonaishedelmällisyys vuonna 2019 oli 1,35 lasta yhtä naista kohti, mikä on maailman alhaisimpia. Lopullinen lapsiluku on ollut pitkään 1,9 lasta naista kohti.

Jos tästä seuraa, kuten nyt näyttää, että lapsiluku laskee pysyvästi 1,6:n tai 1,7:n tasolle, sillä alkaa olla merkittävä vaikutus hyvinvoinnin ylläpitämiseen, esimerkiksi eläkkeisiin.

–  Syntyvyyden laskun tuomat taloudelliset haasteet olisi pitkälti ratkaistu, jos vuotuinen kokonaishedelmällisyys palautuisi 1,8:n tai 1,9:n tasolle, Eija Koivuranta kertoo.

Väestöliitto haluaakin tukea kaikkia erilaisia tapoja tulla vanhemmaksi, biologisen ydinperheen, sateenkaariperheen, sijaisvanhemmuuden tai adoption kautta.

Väestöliiton seksuaali- ja lisääntymispolitiikan ydin on vapaus valita, Koivuranta muistuttaa. Saa päättää, toivooko lapsia vai haluaako elää ilman lapsia.

–  Mutta syntyvät lapset ovat sekä ilon tuottajia että yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajia. Jokainen lapsi on itsessään arvokas. Tavallaan kaikki tarvitsevat heitä, eivät vain vanhemmat. Siksi yhteiskunnan ja yhteisöjen yhdessä tulee antaa tukea heille, jotka lapsia toivovat.

Työn, yrittäjyyden tai opintojen ja vanhemmuuden yhteensovittamisen on oltava mahdollista ja tuettua.

–  Myös lapsiperheiden lähipiirissä toivotetaan lapset tervetulleiksi ja tarjoamme apua. Tällä tavalla myös ilo lapsista jakaantuu heille, joilla ei ole omia lapsia. Vastaavasti emme saa sulkea lapsettomia pois yhteisöistä.

Pakolaiskiintiö kaksinkertaiseksi

Koska työikäisten osuus on pitkällä ajalla vähentymässä, jokaisen henkilökohtaista toimintakykyä ja mahdollisuuksia on tuettava läpi elämän, Väestöliitto muistuttaa.

Maahanmuutto on yksi tapa kasvattaa työikäisen väestön määrää. Nettomaahanmuutto tarkoittaa sitä erotusta, joka jää kun Suomesta pois muuttaneet vähennetään tänne muuttaneiden määrästä.

–  Tavoitteena on, että tämä nettomaahanmuutto kaksinkertaistuisi nykyiseen verrattuna. Ensisijaisesti haluaisimme kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa, ja myös helpottaa perheenjäsenen saamista Suomeen.

–  Lisäksi Väestöliitto esittää pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista. Se on nyt 750 ihmistä vuodessa. Tälle perusteena on myös se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana myös pakolaisten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut, Koivuranta sanoo.

Nykyisin suurin osa Suomeen tulijoista edustaa työperäistä maahanmuuttoa, kun aiemmin suurin osa tulijoista oli perhesyistä saapuvia. Opiskelijat ovat kolmanneksi suurin ryhmä ja neljäntenä on humanitäärisin perustein saapuva maahanmuutto.

Tilastojen mukaan työn perässä tulleiden työllisyysaste on noussut nopeasti kantaväestön tasolle tai jopa korkeammalle.

Kansainvälistä rekrytointia tarvitaan

Viime vuosituhannen aikana nettomaahanmuutto on Suomessa noin 15  000 ihmistä vuodessa. Väestöliitto esittää, että muuttovoitto kaksinkertaistuisi.

–  Jos ajatellaan, että pakolaiskiintiö kaksinkertaistettaisiin, luku on edelleen hyvin pieni osa tästä tavoitteesta.

Koivurannan mukaan Suomi tarvitsisi myös määrätietoista kansainvälistä rekrytointia.

–  Suomella ei välttämättä ole niin hyvä asema, kun me olemme tällainen pieni, ei niin tunnettu maa, jossa on harvinaiset kielet. Mutta ehkä tämä onnellisuus-keskustelu on parantanut Suomen vetovoimaa. Ja mekin Väestöliitossa ajattelemme, että hyvinvointipalvelut sekä hyvä mahdollisuus perustaa perhe ja kasvattaa lapsia olisi Suomelle vetovoimatekijä.

Koivuranta korostaa, että Väestöliitto ei halua puhua pelkästään kokonaisesta yhteiskunnan vastuusta, vaan painottaa yksilöiden merkitystä väestön hyvinvoinnissa. Yksi väestöpoliittinen tavoite on, että ihmissuhteiden merkitys nousisi esille.

–  Jokaisella ihmisellä pitäisi olla ainakin yksi merkityksellinen ja hyvä ihmissuhde, riippumatta siitä onko hänellä lapsia tai puolisoa. Myös koronan aiheuttamat rajoitukset ovat osoittaneet ihmissuhteiden merkityksen. Viranomaisten apu ei voi korvata ihmissuhteita.

Toiveissa hyvää keskustelua

Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa toivoo, että raportin myötä ymmärrettäisiin, kuinka tärkeä merkitys väestöllä ja väestörakenteella on siihen, millainen Suomi voi hyvinvointivaltiona olla.

–  Aika usein unohtuu, miten paljon se vaikuttaa esimerkiksi palveluiden tuottamiseen, mutta myös ihmisten välisiin suhteisiin ja esimerkiksi siihen, miten ihmiset kokevat perheensä.

Koska väestökysymykset ovat vaikeita, Sorsa pitää tärkeänä, että niistä keskusteltaessa on koko ajan tiede ja tietopohja mukana.

–  On aika vaikeaa saada aikaiseksi sellainen ns. hyvä keskustelu, jossa ihmiset esittävät rohkeasti omia näkemyksiään, ja sitten yhdessä pohditaan, että miten relevantteja ne ovat, kun katsotaan kokonaiskuvaa ja pitkää aikaväliä.

Sorsa muistuttaa, että on ihan aiheellista, että ihmiset pelkäävät vaikka Suomen kulttuurin muuttuvan lisääntyvän maahanmuuton myötä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa