Sosiaaliturvaa yritetään rukata nykyistä selkeämmäksi ja toimivammaksi – jättiuudistuksen valmistelu on alkamassa

HELSINKI

Suuren sosiaaliturvauudistuksen valmistelu on alkamassa. Tavoitteena on saada aikaan nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa myös työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Uudistus toteutetaan vaiheittain kahden vaalikauden aikana.

Uudistuksen valmistelee laaja-alainen parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi kestää kevääseen 2027 saakka. Komiteaan tulee edustaja paitsi kaikista eduskuntapuolueista, myös muun muassa työmarkkinajärjestöistä, Kelasta, Työterveyslaitoksesta ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssista.

Sosiaaliturvakomitea on määrä asettaa maaliskuun puolivälissä. Kokoomus julkisti jo perjantaina oman edustajansa, joka on kansanedustaja Juhana Vartiainen ja hänen varajäsenenään kansanedustaja Elina Lepomäki.

Uudistuksen kohteena on työikäisten sosiaaliturva kokonaisuutena, mukaan lukien asumisen tuet ja toimeentulotuki. Komitea ei käsittele vanhuuseläkkeitä.

–  Tarkoitus ei ole toimia niin, että tehtäisiin kaksi vaalikautta jotakin isoa uudistusta, joka sitten yhtäkkiä toimeenpannaan. Tarkoitus on, että aina kun komitea löytää hyviä ratkaisuja joihinkin ongelmiin, niitä myös viedään heti eteenpäin eli pienin askelin parannetaan suomalaista sosiaaliturvaa, kuvaili sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tiedotustilaisuudessa.

Yhtenä esimerkkinä Pekonen mainitsi sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisen. Hänen mukaansa komiteoiden palauttamisen tarve on ymmärretty, kun isot uudistukset ovat kerta toisensa jälkeen kaatuneet. Pekonen painotti myös, että uudistuksella ei tavoitella säästöjä.

Sosiaaliturvaa yritettiin viimeksi uudistaa noin vuosikymmen sitten niin sanotussa Sata-komiteassa, jonka laihaksi jääneestä lopputuloksesta poimittiin vain pieniä muutoksia järjestelmään.

Yhteistä ymmärrystä haetaan

Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajaksi on kutsuttu sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmajohtaja Pasi Moisio, jonka mielestä monimutkaiset järjestelmät täytyy uudistaa vaiheittain ja pitkän aikavälin vaikutukset ymmärtäen.

Komitean ensimmäinen tehtävä on Moision mukaan löytää riittävä poliittinen yhteisymmärrys sosiaaliturvan nykytilasta ja ongelmista, jotka uudistuksella pyritään ratkaisemaan.

–  Erityisesti eduskuntapuolueiden kesken on päästävä yhteisymmärrykseen, Moisio painotti.

Hänen mukaansa Sata-komitean ongelma oli kiire rutistaa koko uudistus yhdellä vaalikaudella kasaan, ja myös se, että silloin ei pyritty löytämään yhteisymmärrystä ratkaistavista ongelmista. Moisio oli Sata-komitean sihteeri.

Puolueissa on näkemyseroja esimerkiksi perustulosta. Vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat vastikkeetonta perustuloa, mutta muut haluavat enemmän tai vähemmän vastikkeellisuutta. Keskusta on hämmentänyt pakkaa puhumalla kannustavan perustulon mallista, joka olisi tulosidonnainen ja vastikkeellinen, sillä sitä saisivat vain pienituloiset ja saajan olisi oltava työmarkkinoiden käytettävissä.

Pekonen myöntää, että erilaisia näkemyksiä on, mutta hän luottaa komitean kykyyn löytää vaihtoehtoja.

–  Perustulo on yksi mahdollisuus, mutta muitakin on, ministeri sanoi.

Työn vastaanottamista helpottavia keinoja voimaan jo tällä vaalikaudella

Moision mukaan kannat esimerkiksi vastikkeellisuudesta eivät välttämättä ole niin jyrkkiä kuin näyttää, vaan yhteisiäkin asioita löytyy.

Sosiaaliturvakomitea hyödyntää valmistelussa ajantasaista tutkimusta ja tietoa ja vertailee esimerkiksi Ruotsin ja Saksan järjestelmiä Suomeen. Komitea hyödyntää myös viime hallituskaudella tehtyä työtä ja esimerkiksi perustulokokeilun tuloksia, jotka valmistuvat keväällä.

–  Toiveena on, että komiteasta saadaan esimerkiksi työn vastaanottamista helpottavia keinoja voimaan jo tällä vaalikaudella, sanoi Pekonen.

Luonnos sosiaaliturvakomitean asettamispäätöksestä on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla. Sen mukaan sosiaaliturvan tulee muun muassa osaltaan tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset