STM: Sosiaalihuollossa käytettävä suojainta, asiakkaiden parissa työtä tekeville maskipakko – Kuntaliitto pitää määräyksen antamista arveluttavana, kun suojaimista on pulaa

HELSINKI

Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä ja kotiin annettavissa palveluissa tulee käyttää suojainta, päätti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tänään.

Suojuspakko tulee asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskenteleville.

Jos kirurgista nenä-suusuojusta ei ole saatavilla, voidaan käyttää pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää myös kasvot peittävää visiiriä, ministeriö linjaa tiedotteessa.

Tavoitteena on suojata asiakkaita, joilla on kohonnut riski sairastua vakavasti koronavirustartunnan seurauksena.

–  Päätöksellä suojataan kaikkia riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita, jotka ovat sosiaalihuollon palveluissa yleensä iäkkäitä ihmisiä. Päätös ei koske työntekijöiden suojaamista eikä sairastuneiden suojaamista, joista on voimassa olevat ohjeet, tiedotteessa tarkennetaan.

Ministeriö on antanut aiemmin useita toimintaohjeita, jotka koskevat erityisesti riskiryhmiin kuuluvien sosiaalihuollon asiakkaiden suojaamista koronavirustartunnalta, mutta näitä on päätöksen mukaan noudatettu vaihtelevalla menestyksellä.

Osaongelmana eri toimijoiden ristiriitaiset ohjeistukset

STM kertoo päätöksessä, että ministeriö on saanut lukuisia yhteydenottoja ja tilannetietoja, joissa kerrotaan, että erityisesti kotiin annettavissa palveluissa ja sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä ei ole käytetty tarvittavia suu-nenäsuojia tai tehty vastaavia suojaustoimenpiteitä.

STM:n hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen kertoo STT:lle, että ministeriö järjesti asiasta kuulemisen verkkokyselyn avulla. Yhteensä ministeriö sai verkkokyselyn ja perinteisten asiakirjalausuntojen myötä vajaat 300 yhteydenottoa.

Aiempiin ohjeisiin liittyen suuressa osassa vastauksia nousivat esiin suojusten saatavuus ja eri tahojen antama ohjeistus. Ohjeita oli tullut niin STM:ltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kuin sairaanhoitopiireiltäkin.

Ministeriö toteaakin, ettei asiakkaiden suojaamista ole toteutettu kaikissa yksiköissä yhdenmukaisesti tavalla, jota sosiaali- ja terveysministeriön antamissa toimintaohjeissa on edellytetty.

Kuulemiseen annettujen vastausten mukaan syynä on ollut osaltaan juuri se, että eri toimijat ovat ohjeistaneet samaa asiaa. Edellä mainitut ohjeistukset ovat voineet olla keskenään ristiriitaisia, eikä niiden keskinäinen suhde ole ollut selvä.

–  Koska aiemmin annettujen valtakunnallisten ohjeiden noudattaminen on ollut epäyhdenmukaista ja vaihtelevaa, velvoittava valtakunnallinen päätös on ainoa tehokas keino tämän tarkoituksen saavuttamiseksi ilman viivytystä, päätöksessä linjataan.

"Määräys ei muutu maskiksi"

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen painottaa STT:lle, ettei kyse ole päätöksestä, vaan määräyksestä, jonka noudattamista valvotaan.

–  Se on määräys, jota voivat seurata sanktiot, Myllärinen tarkentaa.

Myllärisen mukaan Kuntaliitto ei ole kriittinen kasvosuojaimia tai muita suojaimia kohtaan. Sen sijaan liitossa suhtaudutaan kriittisesti siihen, että asiasta tulee määräys tilanteessa, jossa kaikkialla maassa ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia noudattaa määräystä, koska suojavälineistä on pulaa.

–  Määräyksen antaminen tilanteessa, jossa sen noudattaminen on äärimmäisen vaikeaa, on meidän mielestämme hiukan arveluttavaa, Myllärinen sanoo.

–  Määräys ei muutu kasvomaskiksi.

Vaikka tilanne näyttäisi Myllärisen mukaan hieman parantuvan, ei maskeja ole kuitenkaan aina ollut saatavilla. Tällöin kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat joutuneet hänen mukaansa tekemään priorisointia siitä, missä suojaimia tarvitaan eniten.

Ministeriön päätökseen on lisätty eräänlaisena liennytyksenä myös maininta kankaisesta maskista ja läpinäkyvästä visiiristä.

–  Kankainen ei ole suojaustasoltaan sellainen, mitä aikaisemmat ohjeistukset pitivät sisällään. Sellaista suojaustasoa ei saavuteta, jossa työntekijät ovat turvassa. Kankainen turvaa sen, että työntekijä ei itse levitä sitä mahdollista sairautta eteenpäin, Myllärinen kertoo.

Kuka kuivaa ja pesee maskit?

Myllärisen mukaan liennytys tekee kuitenkin osaltaan määräyksen noudattamisen helpommaksi, mutta nähtäväksi jää muun muassa se, miten kankaisia suojaimia riittää. Suojainten kysyntä kasvaa hänen mukaansa myös arkikäytössä. Muun muassa Finnair on vaatinut kasvosuojainten käyttöä omissa koneissaan.

Ongelmaksi koituu myös puhtaiden suojainten jatkuva tarve. Jos maskit ovat kertakäyttöisiä, niitä kuluu Myllärisen mukaan yhtä paljon kuin kirurgisia ja kulutus on valtavan iso.

–  Jos päädytään siihen, että niitä ruvetaan pesemään, silloin tullaan kysymykseen siitä, kuka pesee, kuka ripustaa kuivumaan, kuka hankkii pyykkipoikia. Se kaikki pitää silloin järjestää.

Kuntaliitto on Myllärisen mukaan aktivoinut huhtikuussa kuntien elinkeinoyhtiöitä selvittämään, löytyykö kunnista esimerkiksi ompelimoyrittäjiä, jotka voisivat alkaa valmistaa maskeja. Ajatuksena oli samalla elvyttää myös paikallistaloutta.

Kankaisten maskien valmistajia on paljon. Myllärinen arvelee, että selvityksen vuoksi valmius kasvomaskien tuotantoon voi olla parempi kuin mitä se olisi ollut ilman selvitystä.

STM: Päätöstä on mahdollista noudattaa tällaisenaan

STM:n Ruuhonen kertoo, että päätös on annettu valmiuslain nojalla, jonka mukaan ministeriö voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön muuttamaan toimintaansa. Päätös ja määräys ovat tässä tapauksessa synonyymejä. Tuore päätös on juridisesti velvoittava.

Jos päätöstä ei noudateta, voivat valvontaviranomaiset puuttua sen noudattamatta jättämiseen tavallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan keinoin. Käytännön valvonnasta vastaavat Aluehallintovirastot ja viime kädessä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

–  Valvovilla viranomaisilla on käytössään ne keinot, jotka heillä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa muutenkin käytössä. Ensisijaisesti pyritään toki keskustelulla ja ohjauksella viemään asiaa oikeaan suuntaan.

Viime kädessä valvontaviranomaiset voivat kuitenkin uhkasakon nojalla määrätä toimimaan tietyllä tavalla. Ministeriö ei kuitenkaan usko, että tähän päädyttäisiin, vaan oletus on, että päätöstä noudatetaan.

–  Meidän käsityksemme on, että tätä päätöstä on mahdollista noudattaa tällaisena kuin se on muotoiltu, Ruuhonen arvioi.

Ruuhosen mukaan yleinen käsitys on, että tilanne on parantunut suojusten saatavuuden osalta. Myös kankaisia maskeja ja visiirejä on Ruuhosen mukaan saatavilla.

Vaikka tuore päätös ajaa aiempien ohjeiden edelle, ovat aiemmat ohjeet tästä huolimatta edelleen voimassa. STM:n ohjeita aiotaan myös Ruuhosen mukaan päivittää tuoreen päätöksen myötä, jotta vältyttäisiin ristiriitatilanteilta.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on nyt Suomessa kuollut 284 ihmistä - määrä nousi yhdeksällä eilisestä

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on nyt Suomessa kuollut 284 ihmistä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Eilisestä kuolemantapaukset ovat lisääntyneet yhdeksällä.

Tehohoidossa koronan takia on 35 ihmistä. Sairaalahoidossa on 157 ihmistä.

Yhteensä Suomessa on nyt 6  054 vahvistettua koronavirustartuntaa. Tartuntojen määrä on lisääntynyt 51:llä eilisestä.

Eniten tartuntoja on rekisteröity Helsingissä, missä niitä on tähän mennessä 2  234. Seuraavina tulevat Vantaa 712 tapauksella ja Espoo 690 tapauksella.

Yli sata tartuntaa on varmistettu myös Turussa (158), Tampereella (134), Järvenpäässä (104) ja Jyväskylässä (102). Oulussa tapauksia on rekisteröity 91.

Suomen väestöön suhteutettuna tapausmäärien kokonaisilmaantuvuus on 109 tapausta 100 000 asukasta kohden.

THL kertoo, että alustavan arvion mukaan taudista toipuneita henkilöitä on ainakin 4 300.

Testattuja näytteitä on yhteensä noin 133  200.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi