Supermummi-Paula valloitti etelänavan – vain kahdeksan kuukautta aiemmin hän seisoi Mount Everestin huipulla

HELSINKI/UNION GLACIER

Tammikuun 16. päivä Suomessa päivä taittui jo iltaan, kun Etelämantereella tehtiin tiettävästi suomalaishistoriaa. Helsinkiläinen lääkäri Paula Strengell, 51, oli saavuttanut etelänavan ilman ulkopuolista tukea, matkanjärjestäjän mukaan ensimmäisenä suomalaisnaisena.

–  52 päivää hiihtämistä, kahdeksan tuntia päivässä. Loppumatkasta lisättiin määrää yhdeksään tuntiin päivässä. Tykkäsin hiihtää, Strengell naurahtaa puhelinhaastattelussa. STT tavoitti hänet Etelämantereen Union Glacier -leiristä.

–  Toki oli raskas reissu, mutta olemme kaikki hyvissä voimissa, hän jatkaa.

Matka ilman tukea tarkoittaa sitä, että Strengellin kolmehenkinen ryhmä kuljetti ahkioissa mukanaan matkan aikana tarvitsemansa ruoan, teltat ja muut tarvikkeet. Vain vesi saatiin sulattamalla.

Strengell kertoo, että ahkion paino oli matkan alussa sata kiloa ja matka jäätiköiden yli etelänavalle on paljolti nousua.

–  Syötiin tosi paljon, ja laihduin vain muutaman kilon. Muut olivat isoja miehiä. He laihtuivat kymmenen kiloa.

Ääriolosuhteesta toiseen

Strengellin viimeisimmästä vuodesta ei ole ääriolosuhteita puuttunut. Vuorikiipeilyä ja hiihtovaellusta harrastava helsinkiläinen kapusi viime toukokuussa maailman katolle, Mount Everestin huipulle. Maailman korkeimman huipun hän saavutti neljäntenä suomalaisnaisena.

Hän sanoo, että ääriolosuhteissa viehättää itsensä haastaminen.

–  Mutta suurin juttu on se, että tällaisten elämysten ja paikkojen saavuttaminen on ollut minulle mahdollista.

Kylmiltään Strengell ei kuitenkaan maailman ääriin lähde, vaan huimapäiset ponnistukset ovat vuosien sitkeän harjoittelun ja suunnittelun tulosta. Etelänavan valloitus ehti muhia suunnitelman tasolla muutaman vuoden ennen kuin retkeä varten tarvittava ryhmä saatiin kasaan.

–  Sitä ennen treenasin kovaa. Vedin muun muassa kivillä täytettyä autonrengasta ja nousin rappuja reilun 20 kilon reppu selässä, Strengell kertoo.

Ääretön horisontti

Strengellin ryhmä lähestyi etelänapaa Etelämantereen länsipuolelta. Valittu reitti on yksi käytetyimmistä. Se alkaa Weddellinmeren rannikolta, josta matkaa etelänavalle on yli 1  100 kilometriä.

Seitsemänviikkoinen koettelemus alkoi Strengellin mukaan mukavasti, kun aurinko paisteli ja pakkasta oli "vain 25 astetta". Pian joulun jälkeen alkoivat vaikeudet. Ilma puuroutui, näkyvyys heikkeni ja alueella saatiin harvinaisia lumisateita, jotka tekivät ahkion vetämisen raskaaksi.

Viimeinen vitsaus oli pakkasen kiristyminen. Strengellin mukaan lämpötila laski paikoin 40 astetta pakkasen puolelle. Kun vajaan kolmen kilometrin korkeudessa sijaitseva maantieteellinen etelänapa viimein saavutettiin, Strengell kuvaa tulleensa mielikuvituksenomaiseen paikkaan.

–  Ääretön horisontti on se juttu. Se on vaikuttava ja viehättävä näky.

Oli aika tyhjentää punnuksena ahkiossa ollut samppanjapullo.

Paluu korkeuksiin

Etelämantereen länsiosassa sijaitsevalta Union Glacier -leiriltä ryhmän matka jatkuu Chilen eteläiseen kärkeen ja sieltä edelleen kohti Eurooppaa. Koti-Suomessa Strengellin seuraavat suunnitelmat määrää perhe ja etenkin kymmenen kuukauden ja kolmen vuoden ikäiset lapsenlapset.

Tuplamummin tulevat seikkailusuunnitelmat jäävät osin arvoitukseksi rätisevän ja katkeilevan satelliittipuhelinyhteyden vuoksi.

–  Ehkä jonnekin korkealle vuorelle vielä haluaisin..., Strengell sanoo ennen kuin yhteys Etelämantereelle katkeaa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi