Suurin osa vangeista kokee olonsa turvalliseksi vankeusaikana – jengiytyminen ei tutkimuksen mukaan ole lisännyt turvattomuutta vankiloissa

HELSINKI

Suomalaiset vankilat ovat suurimmalle osalle vangeista turvallisia paikkoja. Maanantaina julkaistun kokoomateoksen mukaan turvattomuutta kokee vajaa neljännes vangeista.

–  Tutkimus piirtää vankiloista aika rauhallisen kuvan. Vankeinhoitolaitos on pääosin onnistunut tehtävässään, mitä tulee vankien turvallisuuteen ja sen ylläpitämiseen, sanoo toinen Suomalainen vanki -kirjan toimittajista, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Kirjan mukaan vankiloiden valvonnalla ei ole juuri tekemistä vankien kokeman turvattomuuden kanssa. Ensimmäinen turvattomuuden aiheuttaja on rikoksen laatu. Seksuaalirikolliset kokevat olonsa muita turvattomammaksi. Toinen selittävä tekijä ovat arvaamattomasti käyttäytyvät vangit, joita vankilassa väistetään oman turvallisuuden takia.

Saari sanoo, että valvonnalla ja pelkääjien eristyksellä on käytännössä pitkälti jo tehty se, mitä turvallisuuden eteen on ulkoapäin tehtävissä. Turvattomuus syntyy vaikeammin hallittavista asioista.

–  Suuri osa turvattomuutta aiheuttavasta toiminnasta on mikrotason kohtaamista, suunsoittoa ja tönimistä, jota on vaikea kokonaan eliminoida.

Kirjassa huomautetaan, että vankien välinen väkivalta ei läheskään aina tule viranomaisten tietoon, vaan se on usein piiloväkivaltaa. Vangeilla ei aina ole motiiveja kertoa siitä vankilaviranomaisille, sillä kertominen voi vaikuttaa heidän elämäänsä negatiivisesti, kun henkilökunta ei täysin pysty suojelemaan heitä kostoilta.

Kirjoittajien mukaan tutkimustulokset eivät tue sitä ajatusta, että mielenterveysongelmien yleisyys taikka paljon medianäkyvyyttä saanut rikollisjengien toiminta vankiloissa olisi heikentänyt koettua turvallisuutta.

Vastapainon kustantama ja Juho Saaren ja dosentti Sakari Kainulaisen toimittama Suomalainen vanki perustuu pääosin vuosina 2018–2019 yhteensä 11 vankilassa teetettyyn kyselyyn. Kyselyyn osallistui 443 vankia. Kirjassa on useita eri tutkijoiden kirjoittamia artikkeleja.

Perheellä ja kavereilla iso merkitys vangeille

Vangit ovat valtaväestöä sairaampia, ja heidän elämänlaatunsa, tyytyväisyytensä ja luottamuksensa on heikompaa kuin ihmisillä yleisesti. Lisäksi vangeilla on suhteellisesti paljon päihdeongelmia ja väkivaltakokemuksia.

Yksi keskeinen kirjassa esitelty havainto on perheiden ja läheisten merkitys vankien hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Sosiaaliset suhteet ovat kirjan mukaan keskeisiä vangeille hyvinvointia tuottavia asioita.

Parisuhde on esimerkiksi selvästi yhteydessä siihen, kokeeko vanki itsensä terveeksi. Ne, joilla oli parisuhde vankilaan joutuessa, ja erityisesti, jos parisuhde odotti heitä vankilasta vapautumisen jälkeen, arvioivat terveytensä sinkkuja paremmaksi. Kirjan mukaan myös tyytyväisempiä elämäänsä olivat sellaiset vangit, joilla oli siviilissä heitä odottavia ihmisiä.

Vangille tärkein sosiaalisen tuen lähde on perhe, jonka jälkeen tulevat vapaudessa ja vankeudessa olevat kaverit ja sukulaiset. Tämän jälkeen tärkeimpiä ovat vankilan työntekijät. Sosiaalitoimen, päihdehuollon, uskonnollisten yhteisöjen tai vapaaehtoisten tukea ei pidetty kovin tärkeänä.

Saari tiivistää, että vankilassa olevan ihmisen arki rakentuu suvun ja ystävien varaan, ja vartioiden, viranomaisten ja vapaaehtoisten puoleen käännytään sitten, kun on tarvetta.

Työntekijöiden ja viranomaisten vähäinen merkitys tuen lähteenä toisaalta yllätti tutkijat, mutta toisaalta on Saaren mukaan myös hyvin ymmärrettävää.

–  Se kertoo siitä, että vangit ovat ihmisiä niin kuin me muutkin.

Henkilökohtaiset suhteet voivat pitää rikollisuudessa

Kirjan mukaan yksinäisyyden kokemus oli yhteydessä siihen, että vanki koki terveytensä huonoksi. Mitä yksinäisempi vanki oli, sitä huonommaksi hän koki terveytensä.

Rikosseuraamusalan pitäisi kirjoittajien mukaan panostaa erityisesti niiden vankien tukemiseen, joilla ei ole perhettä tai ystäviä. Heille osallisuutta luova toiminta ja ammattilaisten tuki voivat olla ainoa voimavara vankilassa ja pyrkimyksissä rikoksettomaan elämään.

Kirja huomauttaa, että vaikka henkilökohtaiset suhteet ovat vangeille tärkeitä, ne voivat myös pitää ihmistä kiinni rikollisuudessa. Jos sosiaaliset siteet johtavat rikollisjengeihin, suhteista irrottautuminen voi olla mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa ammattilaisten tai viranomaisten sosiaalinen tuki voi olla keskeistä. Kirjan mukaan tuttu rikollinen yhteisö voi kuitenkin tuntua houkuttelevammalta tarjotessaan toimeentuloa, arvostusta ja yhteisön, jolloin viranomaisten mahdollisuudet ovat vähäisiä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa